Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Arkisto

3 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: kesäkuu 2012

Jumalan vallan rajat

Keskiviikkona 20. kesäkuuta 2012

Miksei Jumala estä pahaa?

Yksi facebook -kavereistani, muuan Anne, kirjoitti minulle muutama viikko sitten kysymyksen "Jos Jumala on olemassa, niin miksi hän antaa ihmisten tehdä kauheita asioita?"

Kysymys tunnetaan vanhastaan teodikean (Jumalan puolustuksen) nimellä. Lähtökohtana on kirkon opetus Jumalasta: Jumala on sekä hyvä että kaikkivaltias. Maailmassa on kuitenkin pahaa ja kärsimystä. Miten voidaan puolustaa sitä, että Jumala sallii pahan ja kärsimyksen?

Vastaan Annelle näin: Jumala ei ole kaikkivaltias. Hän on itse vapaaehtoisesti rajoittanut valtaansa.

Hän rajoitti valtaansa luomalla ihmisen, olennon, jolla on vapaa tahto. Ihminen kykenee hyvään ja pahaan. Niin kauan kuin Jumala haluaa, että on olemassa olento, jolla on vapaa tahto, hänen oma tahtonsa ei ole täysin vapaa. Hän ei voi estää pahaa.

Jumala toki voisi halutessaan estää ihmistä käyttämästä vapaata tahtoaan pahaan. Jos ihminen aikoisi valehdella, Jumala voisi tehdä hänen kielestään niin paksun, ettei saisi suustaan valheen sanaa. Jos Jumala havaitsisi ihmisen käden tavoittelevan asetta, hän voisi aiheuttaa ihmisen käsivarressa sellaisia kouristuksia, että miekka kirpoaisi hänen kädestään. Hän voisi rampauttaa ihmisen, joka pyrkii väärään suuntaan, ja saada pakkoliikkein hänet oikeaan suuntaan.

Niin, Jumala voisi estää ihmistä tekemästä pahaa tai pakottaa tekemään hyvää, mutta vain siten että hän peruuttaisi luomistyönsä, olennon, jolla on oma vapaa tahto. Ei olisi enää ihmistä, vaan sätkyukko tai robotti.

Ne, jotka syyttävät Jumalaa ihmisten tekemästä pahasta maailmassa ja vaativat, että hän lopettaisi pahan, vaativat että hän peruuttaisi ihmisen.

Itse asiassa yhdessä Raamatun kertomuksessa ihmisen peruuttaminen kävikin Jumalan päässä. Vedenpaisumuskertomuksessahan kerrotaan, kuinka Jumala hermostui ihmiseen, joka syntiinlankeemuksen jälkeen vajosi aina vain syvemmälle syntiin ja turmelukseen. Jumala päätti peruuttaa ihmisen. Sitähän vedenpaisumus tarkoitti: ihmisen hävittämistä maan päältä. Mutta Jumala katui ja peruutti päätöksensä. Hän rakasti liikaa luomaansa maailmaa ja luomaansa ihmistä. Sen tähden hän antoi ihmiskunnan elää ja jatkaa pahoja tekoja. Hän jopa vannoi, ettei enää milloinkaan uhkaisi ihmiskuntaa. Kertomuksen mukaan Jumala ripusti taivaalle sateenkaaren muistuttamaan itseään omasta lupauksestaan.

Jumala on sitoutunut omaan luomistyöhönsä ja rakastaa ihmistä. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan rajoittaa hänen valtaansa. Sen tähden hän ei voi estää pahoja ihmisiä tekemästä pahaa. Jumala ei ole vastuussa maailman pahuudesta. Me ihmiset itse olemme vastuussa.

2 kommenttia

Lapsi ja uskonto

Maanantaina 11. kesäkuuta 2012 | Riikka Hautakoski

Kun lapsi kyselee Jumalasta, menee aikuinen helposti lukkoon. Ja miettii mitä vastaisi lapselle. Aikuinen voi ajatella ettei osaa vastata lapsen kysymykseen, koska ei itsekkään ymmärrä näitä asioita, tai ei hän voi vastata kun ei kuulu kirkkoon jne. Usein ajatellaan että en osaa vastata lapselle oikein. Mutta lapselle voi vastata "en tiedä", "minä ajattelen näin". Lapsen kuuluu joka tapauksessa saada vastauksia ja lapsella on oikeus saada uskontokasvatusta ja oikeus pohtia asioita. Jos lapsi ei saa vastauksia kysymyksiinsä miten hän jatkossa pystyy rakentamaan maailmankuvaansa?

Usein aikuiset ajattelevat että lapsi saa sitten isona itse päättää uskooko vai eikö usko. Miten hän voi päättää jos hän ei ole saanut mitään tietoa? Miten hän voi miettiä vaihtoehtoja jos hänelle ei ole lapsena vastattu kysymyksiin, kerrottu vaihtoehdoista ja annettu tilaisuutta pohtia asioita. Meidän aikuisten on mahdollistettava lapselle mahdollisuus kuulla ja saada uskontokasvatusta ja pohtia niitä asioita. Jos itse vanhemmat kokevat etteivät uskalla ja osaa, on hyvä pyytää apua isovanhemmilta, kummeilta tai viedä lapsi seurakunnan kerhoon, leirille. Jo pieni lapsi aistii pyhyyden ja hartauden tunteen. Alle yksivuotiaana lapsi ymmärtää jo sen että toiset asiat on totta ja toiset ei, ja yli kolmevuotiaana lapsi ymmärtää toivomuksen ja rukouksen eron. Hyvin usein pieni lapsi uskoo luonnostaan Jumalaan.

Monessa päiväkodissa ja koulussa on karsittu joulujuhlista, kevätkirkoista jne. paljon pois tai jätetty ne kokonaan pois, koska heillä on lapsia jotka ei ole kristittyjä.Suomessa laki kuitenkin määrää että lasten varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kuuluu uskontokasvatusta. Se tarkoittaa perustietoa omasta/enemmistön uskonnosta ja lähellä olevista katsomuksista. Kuitenkin joulujuhlat ja kevätkirkot ovat osa meidän suomalaista perinnettä, niihin kuuluu joulukuvaelma, enkeli taivaan ja suvivirsi. Monessa muussa maassa uskonto on paljon enemmän esillä ihmsten arkipäivässä, kouluissa, päiväkodeissa jne. kuin mitä se meillä Suomessa.

Ei kommentteja

Karismaattisuus seurakunnan yhteyden rakentajana

Maanantaina 4. kesäkuuta 2012 | Ilkka Järvinen

Hyvinkäällä vietetään Hengen uudistuksen kesäjuhlaa 3. - 5.8.2012. Paikkana on Kirkonmäki ja 1961 valmistunut "kolmiokirkko". Tässä Herran huoneessa on se erikoisuus, että se rakentuu kolmioista. Sen suunnittelija arkkitehti Aarno Ruusuvuori kuvaili ajatuksiaan Hyvinkään kirkosta: "Kirkon ei tarvitse olla muodoltaan tavanomainen, on muodon vapaus, yksi muoto ei ole toista pyhempi." Omalla tavallaan kirkkomme puhuttelee vierailijaa syvällisesti juuri muodon kautta ja valon suhteen. Arkkitehti on suunnitellut asian niin, että aamuvalo kohdistuu oikeassa kulmassa alttarille ja tuo mieleeni Jumalan sanan valon.

Tätä kirjoittaessa on kulunut muutama päivä Hyvinkään traagisesta viikonlopusta. Paikkakuntamme koki ankaran herätyksen 26.5. Nuoria kuoli ja haavoittui vakavasti ampumavälikohtauksessa. Yhteinen suru oli ja on käsin kosketeltavaa. Seurakunta oli alusta asti mukana kohtaamassa surevia. Kirkon ovet avautuivat sadoille nuorille ja vanhemmille surijoille. Piispamme Tapio Luoma oli mukana suruhartaudessa. Tuli tunne, että kirkkoa tarvitaan ja etenkin Jumalan sanan valoa ja rukousta kaivataan vaikeina hetkinä. Ne kantavat, kun muut tuet pettävät. Helluntain rukouksesta Tule, Pyhä Henki nousi esiin lohdutuksen sanat: sinä paras lohduttaja, paranna se mikä on haavoittunut. Musiikilla oli myös tärkeä osuus surun käsittelemisessä. Seurakunta palvelee ihmisiä niillä lahjoilla, joita Jumala on meille antanut. Näin tehdessämme toimimme yhteisönä.

Tunteet olivat tuona vaikeana viikonloppuna pinnassa ja monen kohdalla jatkossakin. Nuoret puhuvat tapahtuneesta kavereidensa kanssa paljon. Myös kriisiapua on järjestetty. Seurakunta on mukana auttamassa mm. nuoriso- ja diakoniatyön kautta. Uskon, että Hengen uudistuksen kesäjuhlilla myös halutaan muistaa niitä ihmisiä, jotka elävät tämän kesän surun koskettamina Hyvinkäällä ja muualla. Karismaattisuuteen ja hengelliseen herätykseen suo mielellään tänä päivänä liittymisen ihmisten todellisuuteen ja kirkon yhteiseen työhön. Yhteistä työtä on tietenkin evankeliumin julistaminen ja sakramenttien hoitaminen, etenkin jumalanpalvelus.

Piispa Yrjö Sariola kirjoitti 80-luvun alussa hyvän kirjan Tunnustuksessa pysyen - pohdintoja Augsburgin tunnustuksen äärellä. Yhdessä kohdassa käsitellään kysymystä kirkosta tosiuskovaisten ja epäuskoisten kannalta. Miten on epäuskoisten laita? Onko heidät erotettava kirkosta, koska kirkko on uskovien yhteisö? (s. 54). Vain Jumala voi tehdä eron tosiuskovien ja epäuskoisten välillä. Kokemuspohjaisesti ei ole olemassa pelkkien pyhien ja tosiuskovaisten joukkoa. Sellaisen kirkkoyhteisön perustamisyritykset ovat aina kariutuneet. Sen sijaan, kuten Tuomo Mannermaa sanoo, Kristuksen todellinen ruumis on "liittynyt empiiriseen kirkkoon."

Miten karismaattisuus voi rakentaa seurakuntayhteyttä? Ehkäpä tunnustamalla ja näin on varmaan tapahtunutkin, että kirkko on näkyvä ja edellä kuvatulla tavalla olemassa ei vain sydänten yhteytenä vaan todellisesti. Omat seurakuntamme eivät ole olleet samalla tavalla karismaattisia kuin monet muut toisissa kirkoissa. Meillä on ollut vaarana ylikorostaa mm. hallintoa jopa jumalanpalveluksen kustannuksella. Puheissa jumalanpalvelus on se keskus, mutta miten on oikeasti? Tarvitsemme jumalanpalvelusherätystä laidasta laitaan! Usko on lahja, jonka aikaansaaja on Pyhä Henki. Hengelliset kokemukset ovat lisälahja "yli jokapäiväisen leivän". Silloin karismaattisuudella on suuri painoarvo, jos se on johtamassa terveellä tavalla ihmisiä kirkon yhteiseen elämään ja taisteluun.

Hyvinkään kolmiokirkon on sanottu tarkoittavan yhtä kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ehkäpä myös Usko, Toivo ja Rakkaus.

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |