Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Arkisto

4 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: toukokuu 2017

Perhesynttärit

Maanantaina 29. toukokuuta 2017 | Petteri Kerko

 

Kirkonmäellä vietettiin sunnuntaina 7.5. perhesynttäreitä nimellä 100-vuotinen perhe. Päivä oli osa seurakunnan 100- juhlavuotta, ja se aloitti samalla Uusimaa-viikon tapahtumat saaden Suomi 100 -statuksen.

Paikalle kerääntyi aamusta alkaen runsaasti perheitä ja vähän vanhempiakin hyvinkääläisiä. Perhemessu aloitti tapahtuman klo 10. Kirkkoon kokoontui yli 400 ihmistä viettämään perheiden juhlamessua. Janne Rönni toimi liturgina ja Laulunaperot ja sävelkeijut lauloivat ihanasti. Petteri Hakasen sekä Kiisi Isotalon saarna oli hauska ja toiminnallinen, mukana erikoisvieraana Jakke jääkarhu. Kaiken kaikkiaan jumalanpalvelus oli koskettava ja lämminhenkinen, josta jää varmasti koolla olleiden mieleen kaunis muisto.

Perhemessun aikana kirkonmäelle oli jo kerääntynyt parisataa ihmistä, ja he sekä kirkkovieraat saivat nauttia Luojan antamasta kauniista säästä, jauhelihakeitosta, letuista ja erilaisista työpajoista ratsastuksesta ja autorata-ajosta kynsienlakkaukseen ja tarinatelttaan, katuliitutaiteeseen sekä moneen muuhun. Ilmapallojakin sai ja kakkua juhlan kunniaksi. Onnitteluseinälle kerääntyi päivän mittaan runsaasti onnitteluja 100-vuotiaalle Hyvinkään seurakunnalle. Kirkon yläsalissa avattiin klo 13 Perheitä maailmalta niminen lasten ja nuorten kuvataidenäyttely, joka oli koottu kansainvälisestä lasten taiteen arkistosta. Yhden Joukon yhtyeen (Jouko Mäki-Lohiluoma) konsertti päätti juhlapäivän n. klo 16.

Vaikka päivä oli seurakunnan kasvatuksen tiimin järjestämä, muidenkin työalojen työntekijöitä oli vapaaehtoisten mukana toteuttamassa päivää.  Lämmin kiitos kaikille mukana olleille yhteisestä kokemuksesta!

Ei kommentteja

"Kevät toi, kevät toi..."

Maanantaina 22. toukokuuta 2017 | Marja Liisa Liimatta

Muistanet varmaan laulun "Kevät toi, kevät toi muurarin. Kevät toi, kevät toi maalarin.."  Hyräilen sitä mielessäni juuri nyt aivan tietystä syystä: kevät tuo sairaalasielunhoitoon uuden sairaalapapin. Järvenpään päihdesairaalan työtoverimme lähtee "muille maille vierahille" -  jälleen yhtä laulua  siteeratakseni.

Elämän aikana ehtii kokemaan monenlaisia muutoksia. Luopumiselta ja muutoksen tuomalta surulta ei voi välttyä. Vain aika tekee tehtävänsä; se suo muutokseen sopeutumisen omalla ajallaan. Sanon näin nyt omasta tuoreesta kokemuksesta. Olenhan luopumassa reilun 20 vuoden aikana hyvin läheiseksi käyneestä työyhteisöstä ja vastuualueestani Joensuussa tultuani valituksi johtavaksi sairaalapapiksi tänne Hyvinkäälle. Aloitan tositoimet 1.7. Esirukoilijoita tarvitaan meidän sairaalasielunhoidonkin puolesta!

Hyvinkäällä on jo kevät muotoutumassa kesäksi. Hiirenkorvistahan sen vähintään näkee. Ajattelen, että elämään tulleesta muutoksesta voisi puhua myös vuodenaikatermein. Kun sopeutuminen uuteen on alkanut, tuntuu kuin elämään olisi koittanut kevät.  Itselleni se on vaatinut asiasta puhumista kuuntelemaan suostuneelle. Uskaltaudu sinäkin puhumaan. Se auttaa aina, olipa muutoksen syy mikä tahansa. Välillä suurinta rohkeuttaan osoittaakin silloin, kun uskaltaa tunnustaa olevansa heikoimmillaan.

Minulla on nyt mukava odotuksen hytinä ja tutina sisikunnassa. Kuka onkaan uusi työtoverimme, mitä kaikkea oma työni tuokaan tullessaan? Elämään mahtuu niin mukavasti monenlaista.

Ei kommentteja

Mennään pyhäkouluun!

Maanantaina 15. toukokuuta 2017 | Anna-Mari Tukeva


Perhe valmistautuu sunnuntaiaamuna kirkkoon. Pienimmätkin ovat innoissaan lähdössä mukaan. He tietävät, että kirkossa on messun aikana pyhäkoulu. Ennen lähtöä he käyvät tarkistamassa huoneestaan, millaisia tarroja pyhäkoulutaulussa jo on. Se on bussitaulu, johon kerätään matkustajia. Täytyy muistaa, mitä jo on, jotta pyhäkoulussa voi valita taas uuden matkustajan.

Perheen saapuessa kirkkoon heitä on vastassa temppelipalvelija. Hän kertoo, että messun aikana on pyhäkoulu. Pienimmät ajattelivat, että kyllähän me se tiedetään - ainahan se on. He hymyilivät ja katsoivat äitiään, päätään nyökyttäen. Sinne me mennään. Perhe istuutuu kirkonpenkkiin siten, että pienimpien on helppo lähteä pyhäkouluun.

Ensin lauletaan virsi ja rukoillaan. Pienimmät odottavat milloin pappi sanoo, että nyt alkaa pyhäkoulu. Ja vihdoin sanookin. Pyhäkoulun pitäjä nousee penkistä ja kutsuu lapsia mukaan. Perheen pienimmät menevät muiden mukana. Kiva kun meitä on monta, joku sanoo matkalla.

Pyhäkoulu on kirkossa tutussa paikassa. Morsiushuoneessa. Sinne on hyvä mennä, kun se on lähellä, mutta kuitenkin saa olla omassa rauhassa. Istutaan piiriin, kuka lattialle, kuka tuolille. Pyhäkoulun pitäjänä on tänään Salla. Hän on etukäteen valmistanut kaiken valmiiksi. Yhdessä sytytetään kynttilä ja yksi lapsista pääsee soittamaan triangelia. Rukoillaan tuttu pyhäkoulun rukous. Sitten katsotaan, ketä on paikalla. Kaikki saavat sanoa nimensä, pienimpiä voivat isommat auttaa. Tänään on aiheena Jumalan antama käsky: Rakkauden kaksoiskäsky. Salla lukee sen Lasten Raamatusta. Sitten hän kyselee, millaisia ajatuksia tästä tulee mieleen, kuka on lähimmäinen, miten Jumalaa voi rakastaa. Jutellaan hetki. Sallalla on mukana erivärisiä papereita, joihin on jo valmiiksi kirjoitettu Rakkauden kaksoiskäsky. Jokainen saa oma paperin. Isommat saavat kirjoittaa itse oman tekstin. Paperi koristellaan niin, että siitä tulee hieno taulu. Piirretään siihen kehyksetkin. Pienimmät tekevät omien taitojen mukaan hienoja tauluja ja isommillakin tulee upeita tauluja. Pyhäkoulussa myös lauletaan. Tämän päivän laulut ovat Lasten virsikirjasta: Jumalan kämmenellä ja Kenelle ojennan käteni. Yksi lapsista kertoo, että Jumalan kämmenellä on tuttu, koska se laulettiin pikkuveljen ristiäisissä. Lopuksi vielä kerätään yhdessä kynät takaisin laatikkoon ja istutaan omille paikoille. On vuorossa kynttilän sammutus. Puhalletaan yhdessä. Sitten se, mitä on odotettu jo kotoa lähtiessä: tarrat. Salla ottaa tarrat esille ja jokainen saa valita oman. Uudet pyhäkoululaiset saavat bussitaulun, johon tarran voi heti liimata. Kiitos kivasta pyhäkoulusta. Sitten palataan takaisin kirkkosaliin. Siellä onkin alkanut ehtoollinen, joten sopivasti perheet pääsevät yhdessä lastensa kanssa alttarille. Pienimmät saavat siunauksen. Takaisin penkkiin tullessa pienimmät näyttävät heti vanhemmilleen, mitä saivat pyhäkoulusta: Itse tekemäni taulun ja valitsemani tarran. Pidetään ne tallessa ja viedään kotiin!

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki, jonne voi vanhempi tai isovanhempi tulla pienimpien kanssa yhdessä ja isommat jo itsekseen. Pyhäkoulu on joka sunnuntai Hyvinkään kirkossa ja Paavolan seurakuntakodissa. Toki joskus pyhäkoulun pitäjä voi olla pois syystä tai toisesta. Silloin voisi vaikka joku paikalla olijoista ottaa pyhäkoulun pitämisen hoitaakseen. Lasten kanssa voi keksiä yhdessä ohjelmaa pyhäkouluun, jos sitä ei omasta "takataskusta" löydy.

Pyhäkoulu on myös Tuomasmessuissa, Toivonilloissa ja Vehkojalla. Lisäksi pyhäkoulua voi käydä kirjeen muodossa. Kirje tulee 8 kertaa vuodessa, siis aina kun uusi Lasten kirkko -lehti ilmestyy.

Pyhäkoulukin viettää lomaa. Kesällä ei ole pyhäkoulua, jos ei joku innostu "extempore" sitä pitämään. Se on toki mahdollista. Pyhäkoululaisten kevätretki on Sääksissä sunnuntaina 4.6. Sinne saa tulla sekä vanhat että uudet pyhäkoululaiset vanhempineen, kummeineen tai muiden läheisten aikuisten kanssa. Pidämme siellä yhteisen pyhäkoulun, nautimme nyyttäreistä, saunomme ja ehkä joku uikin.

Pyhäkoulut jatkuvat taas syksyllä. Pyhäkoulun pitäjien tapaaminen, niin uusien kuin vanhojenkin, on elokuussa keskiviikkona 16.8. Silloin suunnitellaan tulevan kauden pyhäkouluja.

Pyhäkoulu on kirkon kasteopetusta. Siellä lapsilla on mahdollisuus ihmettelyyn ja osallistumiseen yhdessä muiden lasten ja pyhäkoulun pitäjän kanssa. Näin uskonnolliset tavat ja symbolit tulevat lapsille tutuiksi heidän omaan ikäkauteensa sopivalla tavalla. Mennään siis pyhäkouluun!

Ei kommentteja

Luonnosta hengellinen kokemus

Perjantaina 5. toukokuuta 2017 | Tarja Tauriainen

 
Sveitsin puistossa sijaitsevan Havaitse Jumala luonnossa
-muistokiven suunnitteli Carl Standiger vuonna 1914.

Ympäri maapalloa on tehty 2000-luvulla lukuisia tutkimuksia siitä, minkälaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia luonto tarjoaa ihmiselle. Luonto edistää merkittävästi ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäytöllä on kansanterveydellistä merkitystä. Luonto on tasavertaisesti jokaisen ihmisen käytössä. Luontoympäristö parantaa mielialaa, henkistä uupumusta,  koettua stressiä sekä vähentää negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja surua. Luonnossa liikkuessa pienet yksityiskohdat ja suuremmat kysymykset löytävät oikeita mittasuhteita. Puut, vesistönäkymät, peltoaukeamat, eläimet,  linnunlaulu, sininen taivas ja pilvet koetaan miellyttäviksi.

Tänä päivänä on myös työpaikoilla huomattu luonnon elvyttävä ja inspiroiva vaikutus ihmisten työssä jaksamiseen.  Jo nyt pidetään kävelykokouksia luonnossa tai ripustetaan iso maisemakuva kokoushuoneen seinälle.  Henkilöille, jotka eivät pääse luontoon voi näyttää kuvia tai videoita luonnosta. Varsinkin iäkkäät ihmiset kärsivät, jos eivät saa minkäänlaista kontaktia luontoon.

Luontokokemus voi olla myös hengellinen. Onhan Luoja luonut luonnon, eläimet ja kasvit. Metsästä etsitään hiljaisuutta. Omaa sisäistä rauhaa ja levollisuutta tavoitellaan hiljentymällä ja sulautumalla ympäröivään luontoon. Erityisesti elämän kriisivaiheissa metsän merkitys hyvinvoinnille korostuu. Vanhat, isot puut symboloivat vakautta, turvallisuutta ja suojaa sekä edustavat pysyvyyttä ja voimaa. Olen kuullut monen ihmisen sanovan, että metsä on kuin kirkko.

Hyvinkäätä reunustaa upea Salpausselän harju. Siellä kävellessä voi vain ihmetellä upeita kallioita ja kiviä, jotka ovat jääkauden sulettua jääneet niille sijoilleen. Olleet samoilla paikoilla Jeesuksen maan päällä ollessa kuin missä ne tänä päivänä ovat. Siinä paikassa ihminen tuntee itsensä pieneksi. Raamatun monet kertomukset tapahtuvat luonnossa: veden äärellä, vuorilla, puutarhoissa, jne.

Luontoaiheen voi nähdä monessa kirkon tapahtumassa. Kuka on joskus päässyt kokemaan metsäkirkon, muistaa sen pitkään vaikuttavana kokemuksena. Hyvinkään kirkossa ja Paavolan seurakuntakodissa on alttaritauluna ikkuna luontoon, joista meillä on upea mahdollisuus seurata eri vuodenaikoja ja säitä messujen aikana. Hyvinkäällä on historiallinen Alttarikivi Hämeenkadun itäpäässä. Rippileirit pidetään luonnon helmassa. Tutkimuksissa on todettu, että aikuinen palaa helpommin luontoon, jos hänelle on opetettu luonnossa liikkuminen  jo lapsena.

Hyvinkään seurakunta järjestää Luontoväen messun sununtaina 27.8.2017 klo 13. Toivon mukaan luonnossa?
"Jumalan valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi kasvimaahansa. Sen taimi kasvoi ja oli lopulta kuin puu" (Luuk.13:19).

 

 

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |