Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Arkisto

3 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: kesäkuu 2018

Pyhäkoulussa on mielenkiintoista

Maanantaina 25. kesäkuuta 2018 | Anna-Mari Tukeva

Hei, mitä me tänään tehdään? Kuuluu lasten suusta tullessamme pyhäkouluun. Lapset ovat innokkaina mukana, kun käymme läpi päivän aihetta.

Pyhäkoulujen kevätretkellä Sääksissä aiheena oli ehtoollinen. Istuimme ulkona vilteillä. Ensin tutustuimme toisiimme sanoen nimen ja lempiruuan. Tutun Jumalan kämmenellä -laulun jälkeen teimme soittimet, joilla saimme säestää seuraavissa lauluissa. Tämän rytmimunan voisi ottaa seuraavilla kerroilla pyhäkouluun mukaan ja soittaa sielläkin. Seuraavaksi oli vuorossa leikki: hedelmäsalaatti. Oli hauskaa vaihtaa paikkaa banaanina, appelsiinina, mansikkana tai omenana ja välillä tietenkin sekoittaa koko hedelmäsalaatti. Pienimmät olivat hienosti mukana ja isommat auttoivat muistamaan, mikä olikaan kenenkin hedelmä.

Siirryttiin tutkimaan päivän aihetta. Minulla oli mukana Sääksin kappelin ehtoollisvälineet. Kauniit saviset astiat. Tutkimme miltä leipä eli öylätti näyttää. Mikä kuva siinä on? Pieni 2-vuotias tuli ihan viereen ihmettelemään ja meni siitä sitten kertomaan äidille omalla kielellään mitä näki. Ihanaa mukana elämistä! Sitten kaadoin kannuun rypälemehua. Punaista! Siihen saimme dipata öylätin palan ja maistaa sitä. Lasten Raamatusta luin kohdan, missä Jeesus asettaa ehtoollisen opetuslasten kanssa.

Lopuksi vielä rukoilimme Isä meidän -rukouksen ja lauloimme Lasten virsiä. Loppulauluna oli Suvivirsi, niin sopiva rannalle kesäpäivänä, mäntyjen katveeseen. Luoja meitä helli ja siunasi yhteisenä retkipäivänä Sääksissä. Siitä olikin hyvä siirtyä makkaran paistoon, nyyttäripöydän äärelle, uimaan ja saunomaan. Olimme niin kuin Jeesuksen aikaan, söimme hyvin ja vietimme mukavaa aikaa yhdessä.

Pyhäkouluja on monenlaisia. Hyvinkään seurakunnassa on pyhäkoulu joka sunnuntai kirkossa klo 10 messussa ja samoin Paavolassa. Myös Kohti-illoissa ja Toivon illoissa on pyhäkoulut, usein niin että alle kouluikäisille on omansa ja pienemmille omansa. Lisäksi pyhäkoulun voi tilata kotiin. Kirjepyhäkoulun kirje tulee lapselle aina kun Lastenkirkko -lehti ilmestyy, siis 8 kertaa vuodessa. Tähän voi liittyä ilmoittautumalla minulle.

Pyhäkouluja ei ole ilman pyhäkoulun ohjaajia. On hienoa, että meillä on vapaaehtoisia mukana tässä toiminnassa. Varsinkin nuoria on innostunut tulemaan mukaan. Lisää ohjaajia toki mahtuu, jotta vuoroja voidaan jakaa useammalle. Tärkeä lasten kristillinen kasvatus on kotien ja vanhempien vastuulla, ja tässä me voimme olla osaltamme tukemassa ja järjestämässä toimintaa pyhäkoulun puitteissa. Jos innostuit tai heräsi kysymyksiä, ota vain yhteyttä minuun.

Nyt pyhäkoulutkin ovat lomalla. Ne jatkuvat taas syksyllä. Seuraa seurakunnan ilmoittelua. Kesällä voisi toki olla esim. pop up -pyhäkouluja. Jos sellainen sattuu kohdalle, tervemenoa mukaan!

Ei kommentteja

Hyvää jussia!

Maanantaina 18. kesäkuuta 2018 | Esa Kokko

Kolmas etunimeni on juhannuksen sankaria mukaillen Juhani, joka tietysti tulee ruotsin Johanista ja se taas Raamatun Johanneksesta tarkoittaen Jumala on armollinen. Olen siten minäkin jussin nimipäiväsankareita! Hauska yhtymäkohta juhannuksen viettoon löytyy vielä Kurt Wallanderin koirasta Jussista, joka on saanut nimensä tietenkin kuuluisasta tenorista Jussi Björlingistä. Niin kuin tiedämme keskikesän juhlinnan perinteet nousevat pimeästä pakanuudesta - silti voimme viettää jussia kirkollisestikin nimenomaan Johannes Kastajan eli Messiaan tienraivaajan kunniaksi! Kun hallituksen tehtävänä on maksaa suurta tienpidon kunnossapitovelkaa, kirkon kutsumuksena tulisi olla edesauttaa suomalaisia turvautumaan Kristukseen omana Vapahtajanaan. Monelle suomalaiselle nimittäin uskon esteeksi on tullut mielikuva Kristuksesta, joka karkottaa hänet Vapahtajan luota.

Monen käsitys Jeesus Nasaretilaisesta onkin Raamatun Kristuksen irvikuva. Moni pitää Jeesusta nössönä, joka käskee kääntää toisenkin poskensa; monelle Jeesus käy ympäripyöreästä humanistista, jonka sanoma on lähimmäisen rakkaus. Joillekuille Jeesus on vielä ankaran etiikan vaatija vailla vertaa.  Mihin olemmekaan hukanneet Uuden testamentin sanavalmiin ja syntisiä puolustavan Nasaretin Jeesuksen? Ei tarvitsekaan tämän jälkeen ihmetellä tyhjyyttään kumisevia kirkkojamme. Johannes Kastaja suurin merkitys olikin se, että hän osoitti oikean kuvan luvatusta Messiaasta: "Katsokaa Ihmistä. Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin. Minun tulee vähetä, Hänen kasvaa."

Niinpä meidän on hyvä muistaa kaiken juhannuksen juhlinnan humun keskellä, millainen Vapahtaja meillä on: "En minä ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan antamaan henkeni ihmisten elämän puolesta. Oppikaa minusta, sillä minun taakkani on keveä kantaa.  Kavahtakaa fariseusten ja kirjanoppineiden hapatusta. Joka uskoo minuun, hänellä on iankaikkinen elämä!" 

Johannes Kastajan viitoittamaa juhannusta kaikille!

Yksi kommentti

Iloa korviksista, iloa kierrätyksestä

Tiistaina 5. kesäkuuta 2018 | Laura Jokinen

 

Kymmenisen vuotta sitten sain ystävältä napeista tehdyt korvakorut. Silloin vielä en vaihdellut koruja päivittäin, joten niistä korviksista tuli mieluisat monelle päivälle. Siitä se ajatus sitten lähti. Kotoa löytyi monenlaisia pieniä muovisia esineitä ja veljeltä pyysin niihin poralla reikiä ja korvakoruja alkoi syntyä. Riittävän monen poraushomman jälkeen veli mietti, pitäisikö minulle ostaa ihan oma pora. Kun oma dremel-pora oli hyppysissä, niin reikiä alkoi syntymään tiheään tahtiin ja oma silmä alkoi harjaantumaan mistä kaikesta korvakoruja pystyisi tekemään. Ja nykyään korvakorut vaihtuvat päivittäin.

Nykyään ystävät laittelevat minulle viestiä usein, onko tämä tarpeen vai heitänkö roskiin. Aina otan tarjotut pikkutavarat ja jos niistä ei synny ideaa muutamaan kuukauteen, heitän ne pois. Usein kuitenkin syntyy. Ystävätkin ovat alkaneet nähdä roskissa mahdollisuuden, mitään ei heitetä pois ennen kuin minulta on kysytty. Kotoa löytyykin miljoonalaatikoita täynnä kaikenlaista pientä sälää. Deodorantin roll-on palloista, tietokoneen näppäimistä, lautapelien nappuloista, vanhoista kolikoista, tölkkien korkeista, kirjojen kansista (paljon lauletut, kärsineet veisukirjat ja virsikirjat), palapeleistä, c-kasettien ja VHS-kasettien sisäosista, ripsivärien harjoista, kuivuneitten tussien korkeista, maitotölkeistä, barbien kengistä, simpukoista, puuvärien kynänpätkistä, piilolinssien säilytyspurkeista, rikkinäisistä helmikoruista ja legoista saa hauskoja koruja. Kaikki tarpeeksi pieni ja kevyt muuttuu käsissä korvakoruiksi.

Viime vuonna Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään seurakunnan täyttäessä 100 vuotta tuli pakottava tarve keksiä korut niitten kunniaksi. Kaupungin vaakuna ja seurakunnan logo korvakoruja tehtiinkin monia leireillä. Tölkkien nipsuista, erilaisista helmistä ja hamahelmistä syntyi kuvaavia koruja.

Kun isä jäi eläkkeelle maatilaltaan, hän siivoili navettaa. Sieltä löytyi käyttämättömiä lehmien korvamerkkejä ja niistä tulikin erikoiset korvakorut jotka ovat herättäneet hilpeyttä. Isän naapurista löytyi myös lampaan ja possun korvamerkkejä. Niin sai seurakunnan lapsi- ja perhetyön maskotti Lysti Lammaskin korvamerkin. Roskissa on mahdollisuus vaikka minkälaisiin taideteoksiin.

Paljon kirjoitetaan mereen päätyvästä muoviroskasta. Itse aloin kierrättämään muovia ja huomasin kuinka paljon sitä tuleekaan. Pieni vaiva itselle mutta äärettömän tärkeä maapallolle. Kierrätyskorvakoruja on tullut tehtyä monella leirillä ja erilaisissa tapahtumissa. Uusia koukkuja ja korujen väliosia tulee tilattua, mutta pääosin korvakorut on kierrätysmateriaaleista. Koruja on tullut annettua paljon ystäville lahjoiksi ja jonkun verran eri paikoissa olen niitä myynytkin. Raha ja tienaaminen ei ole pääasia vaan tärkeintä korujen tekemisessä on se, että muutkin voisivat innostua tekemään roskista taidetta. Siksi on ollut ihanaa olla mukana monissa tapahtumissa ja puhua kierrätyksen tärkeydestä.

Nuorten kuutamoleirillä elokuussa tehdään taas roskasta koruja ja lokakuussa tyttöjen päivässä kaupungintalolla.



 

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |