Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Arkisto

2 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: elokuu 2018

Cross Factor - Kuutsi 2018

Torstaina 23. elokuuta 2018 | Laura Jokinen

Rippikouluni kävin Uukuniemessä vuonna 1994 ja sinä kesänä olin myös ensimmäistä kertaa Hyvinkään seurakunnan järjestämällä Kuutamoleirillä. Ensi vuonna Kuutsi eli kuutamoleiri täyttää 50 vuotta. Itse olen käynyt kuutsilla jo parikymmentä kertaa, ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten. Jotkut asiat ovat muuttuneet mutta sanoma on pysynyt samana. Edelleen laulamme Evankeliumista, joka on ilosanomamme. Meidän tehtävämme on nyt kertoa se! Se fiilis kun yli sadan hengen porukka tekee iltahartauden jälkeen sisaruspiirin ja laulamme yhdessä Tule kanssani Herra, Jeesus. Toista samanlaista fiilistä saa hakea. Yhteisöllisyyden tunne, ihmiset ympärillä lausumassa Herran siunauksen, silloin sydämessä tuntuu jotain hyvin voimallista. Rakkauden ja onnellisuuden tunne on valtava.

Vuosien varrella kuutsit ovat tosiaan muuttuneet, nyt on valoja, valotauluja, savukoneita, äänimiehet monitoreineen, suuret juhlateltat joihin kokoonnutaan seuraamaan ohjelmaa, rukoilemaan ja viettämään Herran pyhää ehtoollista. Alkuvuosieni kuutsit vietimme Sääksin leirikeskuksessa, nykyään Orivedellä Päiväkummun leirikeskuksessa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen on pysynyt samana. Lauluja on tullut uusia, mutta jotkut vanhat suosikit pysyvät vuodesta toiseen uusiutuvassa nuoren seurakunnan veisukirjassa. Olemme myös päässeet kuulemaan monia gospel-yhtyeitä. Tänä vuonna Juhani Tikkanen, Park7 ja Pekka Laukkarinen trio viihdytti ja kosketti lauluillaan.

Nyt olen saanut olla vuosia työntekijänä leirillä, koruja olemme askarrelleet jo monena vuonna. Toisille kuutsilaisille onkin tullut jo perinteeksi käydä askartelupisteelläni tekemässä "tämän vuoden koru". Heti kotiin päästyäni sain idean tehdä kuutsi-rannekkeesta muistoksi korvakorut. Ehkä sellaisia voidaan jonain vuonna tehdä, jos niitä kertyy pöytälaatikkoon riittävästi. Muutama kuutsi pitää siihen vielä kokea. Viime ja tänä vuonna vedin myös rukous- ja tanssikanavaa yhdessä Jemina Rytilahden kanssa. Gospel-biisien tahtiin ylistimme Jumalaa liikkumalla. Nuorten tanssi on ollut upeaa katsottavaa ja siinäkin yhdessä tekeminen on vahvasti läsnä.

Tänä vuonna saimme myös pelata iltaohjelmassa Kuutsi vastaan 1-peliä. Ihan niin kuin televisiosta olemme saaneet seurata Kaikki vastaan 1-ohjelmaa. Yritimme miettiä kuinka kauan kestää lukea Markuksen evankeliumi. Kuinka monta metriä pystyy Cooperin testin 12 minuutin aikana heittämään tulitikkua ja liikkumaan sen mukaan. Kuinka monta grammaa ehtii roolivaatteita pukemaan päälleen kolmessa minuutissa.

Ilo ja riemu oli valloillaan lauantai päivän työpajoissa kun nuoret pääsivät kokeilemaan rodeohärkää ja virtuaalitodellisuusvaunua, pomppimaan pomppulinnassa, harjoittelemaan elvytys-Annella ensiaputaitoja, maistelemaan muurikkalettuja ja lakkailemaan kynsiä. Ja paljon, paljon muuta. Pysähdyimme myös tärkeiden asioiden äärellä kanavissa keskustellen mm. omasta uskosta, ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, mielenterveydestä ja luomakunnasta.

Joka vuonna kuutsilla on ollut oma teemansa, jonka ympärille kaikki ohjelma, raamattu-hetket, iltaohjelmat yms. kehitellään. Tänä vuonna teema oli Cross Factor, näimme useita kilpailijoita esiintymässä omilla taidoillaan. Sunnuntain messussa kaikille jaettiin mitalit, sillä kaikki olemme voittajia. Olemme saaneet palkinnoksi pelastuksen. Voisiko parempaa palkintoa olla?

Hyvinkään seurakunnan nuorisotyö todella panostaa toimintaan, se on näkynyt jo ensimmäisestä kuutsistani alkaen. Halutaan järjestää toimintaa, joka kiinnostaa nuoria ja jossa kirkon sanoma on esillä.

Kiitos kaikille kuutsilaisille tämän vuoden leiristä, toivottavasti nähdään ensi vuonna! Kiitos Jeesus.

2 kommenttia

Unelmasta tuli totta

Torstaina 9. elokuuta 2018 | Inga-Lill Rajala



Kuvassa Pekka Simojoki ja Inga-Lill Rajala Nordic Praise -levyn julkistamistilaisuudessa.

Pari vuotta sitten istuin yhdessä uusien afgaaniystävieni kanssa Hyvinkään kirkossa kansainvälisessä messussa. Puheista en muista mitään, mutta muistan bändin ja että lauloimme innokkaasti joitakin Pekka Simojoen lauluja. Huomasin, että suomalainen gospel puhutteli myös Aasiasta tulleita, vaikka he eivät ymmärtäneet sanoja.  Silloin mielessäni syntyi unelma: Jospa he joskus saisivat kuulla ja laulaa näitä lauluja myös omalla äidinkielellään, farsiksi/persiaksi. Niin tärkeää kuin suomen kielen oppiminen onkin, niin äidinkieli on kuitenkin sydämen kieli.

Samana syksynä selasin Kotimaa-lehteä ja huomasin siinä muusikko Pekka Simojoesta tehdyn  laajan haastattelun. Jutussa kerrottiin mm. vastailmestyneestä Simojoen arabiankielisestä Nordic Praise -levystä, joka oli jatkumoa vuonna 2012 julkistetusta suomalaisesta kultalevyn rajan ylittäneestä äänitteestä Ylistys, sekä pari vuotta myöhemmin viroksi ja englanniksi ilmestyneistä ylistyslevyistä. Pekka Simojoki mainitsi jutussa kuin ohimennen: "Olisin iloinen, jos laulut joskus käännettäisiin persian kielelle."

Lukiessani nuo sanat minusta tuntui, että sydämeni pakahtuu. Innostuin. Oli pakko toimia - heti. Tiesin, että entisellä työnantajallani Medialähetys Sanansaattajilla on laajat verkostot ja monia yhteistyökumppaneita; onhan järjestö tehnyt useiden vuosikymmenten ajan työtä persiankielisten radio- ja televisio-ohjelmien lähettämiseksi Keski-Aasiaan. Otin saman tien yhteyttä Sanansaattajien persiankielisten televisio-ohjelmien tekijään, vanhaan työtoveriini Micke Tuneriin, johon olin tutustunut jo 40 vuotta aikaisemmin Afganistanissa - tosin hän oli silloin pieni leikkikoululainen...

Micken vastaus ilahdutti. Hänen mieleensä tuli heti persiankielisessä maailmassa hyvin tunnettu kristitty muusikko Gilbert Hovsepian, jonka isä oli ollut kristillisen kirkon johtaja Iranissa kunnes kärsi marttyyrikuoleman vuonna 1994.

Saatuani vihreää valoa Mickeltä soitin Pekka Simojoelle. Kysyin häneltä, oliko kukaan jo ottanut koppia hänen ideastaan persiankielisestä äänitteestä. Kerroin hänelle Sanansaattajien persiankielisestä työstä, maahanmuuttajaystävistäni ja omasta unelmastani. Pekka kertoi, että taustanauhat ovat jo olemassa, joten työtä ei tarvitsisi alkaa aivan tyhjästä - ja että hän mielellään tekisi yhteistyötä Sanansaattajien kanssa äänitteen julkaisemiseksi.

Seuraavaksi soitinkin Sanansaattajien lähetysjohtajalle, Juha Auviselle. Kerroin keskusteluistani ja kysyin, voisiko järjestö tuottaa äänitteen. Asia oli johtajankin mielestä periaatteessa erinomainen, mutta tarvittaisiin rahoitus...Taivaan Isällä oli kuitenkin vastaus tähän.  Pohjois-Suomessa asuva lähetyssihteeri oli saanut sydämelleen afgaanit ja oli järjestänyt syntymäpäiväkeräyksen Pekka Simojoen persiankielistä musiikkiäänitettä varten. Hän otti yhteyttä Pekkaan, kertoi rahoista ja kysyi, "milloin aloitetaan". Pekka saattoi silloin kertoa olemassa olevista "virityksistä" Sanansaattajien kanssa.

Kun osa rahoituksesta oli saatu järjestymään, työ saattoi käynnistyä. Tarvittiin kääntäjä, muusikoita, paljon kansainvälistä yhteistyötä, monien pienten ja isojen palasten yhteensovittamista ja ihmisiä, jotka kokivat asian tärkeäksi. Tämän vuoden tammikuussa Pekan täyttäessä 60 vuotta hän kutsui ystäviä osallistumaan merkkipäiväkeräykseen persiankielisen levyn julkaisemiseksi.

Sanansaattajien medialähetyspäivillä toukokuussa 2018 julkistettiin juhlallisesti persiankielinen Nordic Praise -levy. Istuin yleisön joukossa ja sydämeni oli pakahtua ilosta. Hyvinkäällä kansainvälisessä messussa syntynyt unelmani oli tullut todeksi. Ei ole turhaa unelmoida ja rukoilla. Eikä ole turhaa kertoa unelmista ihmisille, joilla on mahdollisuuksia toteuttaa ne.

Julkistamistilaisuudessa Pekka Simojoki sanoi: "Nämä ovat suuria hetkiä. Tähän ei koskaan totu."

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |