Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Anna Helenius

Anna Helenius on Hyvinkään seurakunnan johtava kanttori.

Pääsiäinen jatkua saa! Yes! Yes!

Tiistaina 18. huhtikuuta 2017 | Anna Helenius

Tyhjä hauta

Kanttorin elämässä kirkkovuosi kulkee monikerroksisesti yhtä aikaa mukana jatkuvasti. Näin keskellä parasta kevättä mielessä saattaa pyöriä ensi joulun ohjelmistohankinnat kuorolle tai pyhäinpäivän loppusoiton harjoittelu urkujen äärellä. Lyhyemmällä tähtäimellä pääsiäisen riemullista ohjelmistoa harjoitellaan kuoron kanssa kiivaasti paaston aikana, vaikka tosiasiassa kirkkovuodessa ollaan vasta siirtymässä pitkäperjantain tunnelmiin. Kaikista nopein kirkkovuoden kulku tapahtuu kuitenkin päiväkotien ja koululaisten pääsiäishartauksissa. Alle puolessa tunnissa siirrymme palmusunnuntaista kiirastorstain ja pitkäperjantain kautta pääsiäisaamuun saakka.

Tänä vuonna pääsiäiseni ehdottomat huippuhetket olivat hiljaisella viikolla juurikin koululaisen pääsiäishartauksissa. Hartauden päätteeksi oli alkamassa laulu "Pääsiäinen jatkua saa". Mietin mielessäni, että mitenhän tämä mahtaa sujua? Toteutuuko yhteislaulu vai tuleeko tästä soolo? Mielessä oli sekin, että vasta viikolla minä itsekin tämän laulun opettelin. Lapset ovat niin spontaaneja, että ilmaisevat mielipiteensä heti myös kirkossa. Hämmästykseni oli suuri, kun laulun nimen kuultuaan alkoi penkistä kuulua kuhina ja kuiskintaa: "Yes, yes yes!" Laulua oli selvästi harjoiteltu koulussa, se oli lapsille tuttu ja he pitivät siitä! Eikä tämä tapahtunut vain kerran, vaan kolmasti peräkkäisissä hartauksissa. Koskettavaa oli myös se, että lapset olivat oivaltaneet sen, mikä pääsiäisessä on parasta: Jeesus elää kanssamme!

Mitä siitä puhuttiinkaan siitä lasten kaltaisuudesta? Annetaan ilon näkyä! Katsokaa, hauta on tyhjä!!! YES!

Pääsiäinen jatkua saa

Täältä kun me lähdemme kulkemaan,
pääsiäinen jatkua saa.
Toiveikkaasti astumme tulevaan.
Pääsiäinen jatkua saa.

Hän kanssamme käy
tuleville teille,
kanssamme käy,
ilon antaa meille.
Jeesus nousi ylös haudastaan!

Vaikka moni vaikeus odottaa,
pääsiäinen jatkua saa.
Vapahtaja heikkoja vahvistaa.
Pääsiäinen jatkua saa.

Hän kanssamme käy...

sävel Pekka Simojoki
sanat Anna-Mari Kaskinen

Yksi kommentti

Pitääkö olla huolissaan…

Maanantaina 21. marraskuuta 2016 | Anna Helenius

 Tanssiva tyttö

...kun jalkani alkaa polkea tahtia kirkossa?

Uusi virsikirjan lisävihko tuo kielellisen monikulttuurisuuden mukana käyttöömme musiikillista monikulttuurisuutta. Asia ei ole meille uusi, onhan nykyinenkin virsikirjamme kätkenyt kansiinsa muutamia toisistaan hyvinkin poikkeavia virsiä. Keskiajalta peräisin olevia hymnejä, kansanlaulupohjaisia sävelmiä, taidemusiikin tyyliin sävellettyjä virsiä ja kansainvälisiä gospeleita.

Lisävihkon virsissä musiikkityylit lisääntyvät edelleen. Mukana on mm. Taizé-lauluista tutuiksi tulleet toistoon perustuvat laulut. Virsi on tuolloin lyhyt, mutta sitä lauletaan useaan kertaan. Uutta ovat myös kaanonit. Kaanoneissa samaa sävelmää aloitetaan ryhmittäin laulamaan eriaikaisesti, jolloin kuulokuva on harmonisesti moniääninen. Tällainen kaanonvirsi on esimerkiksi virsi 921 "Leipä elämän". Käytännössä tämä voidaan toteuttaa vaikkapa niin, että toinen puoli kirkkosalia aloittaa ensin ja toinen puoli ensimmäisen säkeen jälkeen. Tai sitten voidaan esimerkiksi sopia, että naiset aloittavat ensin ja miehet toisella säkeellä. Näinkin pieni toteutustavan muutos pitää kyllä laulajan tarkkana ja on omiaan lisäämään seurakuntalaisten vastuuta yhteisestä laulusta.

Samaa vuorottelua löytyy virsistä, joissa on merkitty esilaulajan ja kaikkien yhdessä laulama osuus. Esimerkkinä tästä virsi 952 "Sanasi on meille leipää", johon on vuorottelun lisäksi kirjoitettu neliäänen kuorosovitus. Moniäänisiä sovituksia on lisävihkoissa muitakin. Nuoteissa on siis erikseen kirjoitettu korkea ja matala naisääni sekä korkea ja matala miesääni. Mikään ei tietenkään estä laulamasta näitä yksiäänisesti ilman "stemmoja".

Erilaisten musiikillisten toteutustapojen lisäksi myös erilaiset musiikkikulttuurit ovat rikkaasti esillä uusissa virsissä. Keskiajalta peräisin oleva, alun perin latinankielinen virsi 933 "Oi saavu jo Immanuel", on musiikilliselta maisemaltaan meditatiivinen. Sen sijaan tansanialaista sävelmää "Aurinko tanssii" (942) ei saata laulaa tai kuunnella ilman pientä hymynkaretta kasvoillaan. Ilo ja ylistys ovat irrottamattomasti liitettynä moniin uusiin virsiimme.

Musiikillinen monipuolisuus tuo meille samalla ripauksen haastetta. Korviimme juurtunutta tonaalista sointumaailmaa raikastaa esimerkiksi Jyrki Linjamaan säveltämä melodia virressä 925c. Tähän Pekka Kivekkään suomentamaan "Maa järkkyy, murtuu" löytyy sanat suomeksi ja ruotsiksi, mutta myös kolme erilaista melodiaa, joista yhden voi laulaa kahdella eri poljennolla!

Eräs rippikoululainen kysyi minulta kerran, onko sähkökitara jotenkin huono soitin, kun sitä ei ole mainittu Raamatussa? Vastasin, että jos sähkökitara olisi Raamatun aikaan ollut keksitty, olisi se varmasti ollut listalla mukana. Kaikki soittimet ovat tervetulleita kirkkoon. Lisävihkon kaikissa virsissä on sointumerkit, säestys voidaan toteuttaa eri soittimilla.

Eli pitääkö olla huolissaan? Ehkä ei. Musiikki on luomislahja, joka on tarkoitettu yhteiseksi iloksemme sävelmältä ja rytmiltään. Sekä musiikki että tanssi ovat mitä parhaimpia tapoja ylistää Jumalaa. Uusia virsiä lauletaan tutuksi 22.1., 5.2. ja 12.3.2017 Vanhassa kirkossa klo 18.

Ei kommentteja

Monin kielin keskeltämme nousee kiitos Kristuksen…

Maanantaina 24. lokakuuta 2016 | Anna Helenius

Maailman lapset

...aivan niin, tuttu virsi 449. Käytössä olevassa virsikirjassamme ei kuitenkaan löydy laulettavaksi kuin suomenkielisiä virsiä. Martti Luther ja Jaakko Finno, ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan tekijä, pitivät 1500-luvulla tärkeinä kansankielistä jumalanpalvelusta ja kansankielisiä virsiä. Oman äidinkielen merkitys tunnustetaan edelleen korkealle nykyisessä monikulttuurisessa yhteiskunnassamme. Moni on sitä mieltä, että syvimpiä tunteita pystyy ilmaisemaan vain omalla äidinkielellään. Näin reformaation juhlavuoden kynnyksellä on hienoa huomata, että Lutherin ajatukset kantavat ja näkyvät myös uudessa virsikirjan lisävihkossa. Suomi on kansainvälistynyt, virsikirja kansainvälistyy myös!

Adventtina käyttöön otettavasta lisävihkossa on suomen ja ruotsin kielen lisäksi mm. myös pohjoissaamen ja inarinsaamenkielisiä virsiä. Jokaisessa 79 uudessa virressä on suomenkieliset sanat, mutta monissa vierestä löytyy muun kielisiä säkeistöjä. Kaikkiaan vieraita kieliä on mainittujen lisäksi englanti, arabia, ambara, espanja, heprea, kikongo, ranska, saksa, shona, venäjä, viro ja xhosa. Vieraskielisistä virsistä eniten on englanninkielisiä (15) ja ruotsinkielisiä (10).

Uutta lisävihkossa on myös tukiviittomat. Virteen yhtyminen on aivan mahdollista myös viittomakielellä ja tukiviittomat jokaisen virsikirjassa tekee sen nyt mahdolliseksi kaikille. Ohjeet ovat selkeät näyttäen viittojan käsien liikkeet kunkin sanan kohdalla hyvin havainnollisesti. Tukiviittomat ovat neljässä uudessa virressä. Voit käydä osoitteessa virsikirja.fi katsomassa esimerkiksi virren 919 "Jeesus, Jeesus kuule rukoukseni" tukiviittomat ja harjoitella ne jo valmiiksi!

Monen kielisille virsille on ollut tarvetta seurakunnissa jo pitkään. Hyvinkäälläkin on useita perheitä, joissa kaikille yhteinen kieli on esimerkiksi englanti. Syksyisin ja keväisin Hyvinkään kirkossa järjestettävässä maailmojen messussa kansainvälisyys on monella tapaa läsnä. Virret ja laulut valitaan monesta kulttuuritaustasta ja liturgiakin toimitetaan useammalla kielellä. Maailmojen messussa minulle puhuttelevin hetki on Isä meidän rukouksen lausuminen yhteen ääneen jokainen omalla äidinkielellään.

VK 979

"May the road rise to meet you,
may the wind be always at your back,
may the sunshine upon your face,
may the rain fall softly on your fields,
until we meet again may God hold you
in the palm of his hand."

Ei kommentteja

Muuttuvat laulut vuosien mennen…

Maanantaina 3. lokakuuta 2016 | Anna Helenius

Vanha virsikirja

Tulevana adventtina Hyvinkään kirkossa otamme käyttöön virsikirjan uuden lisävihkon. Nykyinen virsikirjamme on nyt 30-vuotias ja sen on aika saada jatkokseen uusia virsiä. Kyseessä ei siis ole uusi kokonainen virsikirja, vaan lisäys nykyisen virsikirjaan.

Kanttorina kuulen usein kysymyksen, miksi virsikirjaa taas uudistetaan? Huolta aiheuttaa myös kysymys, onko sanoja taas vaihdettu? tai kuinkahan korkeita uudet virret mahtavat olla? Uudet asiat aiheuttavat aina hämmennystä. Kirkko edustaa jotakin pysyvää, luotettavaa ja turvallista. Silti kirkkokin seuraa aikaansa ja pyrkii kulkemaan nykyajan ihmisten rinnalla. Vaikka armo pysyy ajasta aikaan, puhuttu kielemme ja asiat ympärillämme muuttuvat jatkuvasti. On ehkä vaikeaa huomata ajan kuluvan, mutta jo edellisen, vuoden 1939 virsikirjan virret tuntuvat monet melko kaukaisilta. Puhumattakaan sitten vuoden 1701 virsikirjan virsistä! Moniko meistä edes ymmärtäisi esimerkiksi, mitä tarkoittaa  Edes vie meit' erisäm' tai Jam moesta quiesce querela? Nämä olivat 1700-luvun kirkkokansalle aivan tavallista suomenkieltä. Meille tutumpia ovat Maan korvesssa kulkevi lapsosen tie, Oi ihmeellistä armoa tai Maksettu on velkani mun, jotka nyt saavat eteensä numerot 971, 932 ja 960.

Lisävihkon tarkoituksena on toimia nykyisten virsien rinnalla tarjoten uutta tekstisisältöä, kieltä ja musiikkia. Lisävihkossa on huomioitu myös aiemmin vähälle jääneitä aiheita, kuten talvi, kaupunkilaisuus, isänpäivä, paastonaika ja luonnonsuojelu. Monissa uusissa virsissä luonteenomaista on kiitollisuus ja valoisuus. Nykyisessä virsikirjassamme ylivoimaisesti eniten virsiä on kirjoitettu e-molliin. Uusi lisävihko lisää duureja ja harjaannuttaa korviamme aivan uudenlaisiin sävellajimaailmoihin.

Virsi taipuu moneksi. Virsi voi olla hyvin henkilökohtainen asia, sitä voi hyräillä aivan itsekseen. Virsikirjaa voi käyttää myös rukouskirjana. Ennen kaikkea virsi on kuitenkin yhteislaulu, yhteyden kokemisen ja jakamisen väline. Lisävihko tavoittelee yhteislaulusta vielä laajempaa muotoa, yhteisöllistä laulua. Tällöin virsilaulu on olemista yhdessä Jumalan edessä, mutta myös vuorovaikutusta toinen toisemme kanssa.

Lisävihkossa uusia virsiä on 78 kappaletta, numeroilla 901-979 ja ne on ryhmitelty kuuteen osastoon. 1) Me kiitämme ja ylistämme. 2) Me rukoilemme. 3) Jumala on turvamme. 4) Odotuksesta täyttymykseen. 5) Osallisuus, yhteys ja vastuu. 6) Nyt ja aina. Näiden lisäksi käytössä on monipuoliset hakemistot eri näkökulmista. Lisävihkon virsiä on tarkastella mm. kirkkovuoden, messun, toimitusten, maittain tai kielten mukaan.

Palaan aiheeseen seuraavan kerran tarkastellen lisävihkon tekstejä ja kieltä.       

Ei kommentteja

En uskalla pyytää vähempää!

Maanantaina 19. lokakuuta 2015 | Anna Helenius

Ajelin tänä aamuna autolla tänne Hyvinkäälle. Kuten monesti, soi autossani tänäänkin radio-Dein kanava. Deiltä kuulee monenlaista uutta hengellistä musiikkia, sitä kuunnellessa pysyy ajan hermolla. Ilokseni kuulin uuden version virrestä 501 "Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää." Tuossa sovituksessa säkeistöjen väliin oli lisätty räpättyjä säkeistöjä ja ote oli kaikin puolin tuore ja virkistävä.

Iloitsin siitä, että tuttu virsi uutena sovituksena sai ajattelemaan asioita uudelta kantilta! Välisäkeistössä räpättiin sanoilla "Siunaa koko maailmaa, en uskalla pyytää vähempää." Miten niin uskalla pyytää vähempää? Tässä virressä, sen neljässä säkeistössä luetellaan monia erityisesti. Toivotaan, ettei kukaan jää yksin, muistetaan nälänhädässä ja sodassa eläviä. Virren viimeisessä säkeistössä luetellaan vielä maanosatkin. Siunausta pyydetään moneen suuntaan ja vielä kertosäkeessä yhteisesti koko maailmalle. Ajatus siitä, ettei uskalla pyytää vähempää, onkin huomion arvoista. Tutumpaa meille lie se, ettei uskalla pyytää enempää! Mutta kun pyynnön kohteena on Taivaan Isä ja pyyntönä siunaus, onkin aivan luontevaa ajatella, ettei uskalla pyytää vähempää. Siunaa siis koko maailmaa, älä jätä ketään sen ulkopuolelle.

Toinen uusi ajatus liittyi virren toiseen säkeistöön. En ole aivan vieläkään varma, kuulinko sanat oikein. Kuulin laulettavan "Ethän, Isä taivaan, unohda lapsiasi somen jaloissa. Rauha anna, viha sammuta." Miten oivallinen ja ajankohtainen esirukouskohde! Somessa, jossa on paljon hyvää ja hienoa, on kuitenkin myös polkuja, joille lasten ei ole hyvä joutua. Rauhasta ja vihan sammumisesta somessakin on syytäkin laulaa ja rukoilla sehän on monelle hyvin suuri osa jokapäiväistä elämää.

Muistetaan siis, että Jumala on kaikkivaltias. Uskotaan paljon ja isosti! Siunaa koko maailmaa, ei yhtään vähempää!

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |