Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Helena Lehtinen

Helena Lehtinen on seurakunnan musiikkityöntekijä. Jumalanpalvelusten kanttorin töiden lisäksi hän johtaa Tuomaskuoroa ja bändiä sekä KokoNainen -lauluryhmää. Helena Lehtinen vastaa myös seurakunnan kirkkoteatterin musiikista.

Anna äänen soida!

Maanantaina 23. tammikuuta 2012 | Helena Lehtinen

Tammikuussa ajatukset siirtyvät jo kummasti kohti kevättä ja kesää. Toimintaa on mietittävä ja järjesteltävä kohti uusia vuodenaikoja, vaikka samanaikaisesti vielä luodaan näitä talven lumia ja heitellään sointupalloja ilmaan. Kuorojen harjoitukset käyvät kiivaana kohti pääsiäistä ja kesäteatteriakin viritellään toden teolla.

Tässä kaiken touhun keskellä sain onnekseni osallistua lauluyhtye KokoNaisen kanssa lauluyhtyekurssille kahden päivän ajan. Kouluttajana toimi lauluyhtye Rajattomista monille tutuksi tullut Soila Sariola. Kurssipaikkana oli Nurmijärven Klaukkalan Aitohelmi.

Viikonlopun anti oli erinomainen. Päivät olivat positiivisia ja innostavia eikä vähiten siksi, että viisi hyvin erilaista lauluyhtyettä oli koolla janoamassa uutta tuoreutta tekemiseensä ja saamassa palautetta laulamisestaan. Kurssilla tarjoutui mahdollisuus kuunnella muiden ryhmien laulamista, kommentoida sitä, saada ja antaa palautetta, peilata omaa tekemistään ja osaamistaan toisten laulajien kanssa. Äänenkäytölliset ja ryhmädynaamiset vapauttavat harjoitukset olivat täyteläisiä ja erittäin kokonaisvaltaisia. Evääksi meille jäi useampia asioita ja muutama todellinen helmi työkaluksi laulamiseemme. Niiden asioiden kimpussa nyt sitten ahkeroimme. Kiitos loistavalle Soila Sariolalle innostavasta, ammattitaitoisesta ja tuoreesta ohjauksesta

Merkittävää näin työntekijän silmin oli huomata tälläkin kurssilla seurakuntien merkitys kuorolauluharrastuksen kasvattajana. Kurssi ei ollut siis kirkon järjestämää koulutusta vaan kansalaisopiston toimintaa. Tästä huolimatta viidestä ryhmästä kolme oli tavalla tai toisella seurakunnan toiminnasta lähtöisin ja ohjelmistot koostuivat siten paljolti hengellisistä lauluista. Tämä on mielestäni erittäin merkittävää. Ilman seurakuntien ylläpitämää aktiivista ja monipuolista musiikkielämää laulamisen harrastamiseen olisi huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia. Merkittävä etu on myös se, että seurakuntien kuorojen ja lauluryhmien vetäjät ovat palkattuja työntekijöitä. Tämä nimenomaan mahdollistaa näin laaja-alaisen ja samalla myös tasokkaan kuorotarjonnan, jota seurakunnat kautta Suomenmaan tarjoavat kaikille halukkaille. Vuoden 2010 tilaston mukaan seurakunnissa oli yhteensä yli 3000 musiikkiryhmää. Kirkon työntekijänä olen tästä ylpeä ja onnellinen.

Kurssilla puhuttiin paljon myös musiikin parantavasta voimasta, josta olen jo aiemmin tänne kirjoittanut. Musiikki ja ääni ovat meissä ihmisissä hyvin vahvasti. Se on lahjaksi annettu ja sitä on lupa käyttää monin eri tavoin. Musiikki ja ääni ovat luomakunnassa läsnä. Ääni on jotain alkukantaista. Se on meissä sisällä, se soi ja kuuluu vaikka et olisi kykenevä puhumaan tai kuulemaan. Äänet ja äänteet merkitsevät muutakin kuin ymmärretyksi tai väärin ymmärretyksi tulemista puhumisen muodossa. Omatuntokin soi, se suorastaan soimaa.

Kurssin aikana lauluyhtye iHMeTyS lauloi Pekka Simojoen laulun jonka kertosäkeessä on fraasi: "Tartu käteen Jumalan älä minkään anna estää, kuule kuinka sydämesi sykkii ja soi." Tämän fraasin myötä toivon, että etsit ja ihmettelet. Kokeile, et voi epäonnistua. Soi.

 

 

 

 

Yksi kommentti

Musiikilla läpi harmaan syksyn

Tiistaina 15. marraskuuta 2011 | Helena Lehtinen

Ranskassa vietetyn viiden viikon lomamatkan jälkeen tänne syksyiseen Suomeen palaaminen tuntui sekä ikävältä että mukavalta. Katukuva oli muuttunut kovasti erinäköiseksi kuin mitä se oli lähtiessä: lehdettömiä puita, kuraisia kadun varsia ja vaatteisiinsa pakkautuneita ihmisiä. Lisäksi uskomattoman paljon vakavia kasvoja, lannistuneita ja vihaisia, kesän lämmön unohtaneita. Paluuni jälkeen etsin edes yhtä innostunutta ystävällistä ilmettä ensimmäisinä päivinä kaupassa käydessäni tai koiraa ulkoiluttaessani. Harvassa oli. Joitakin sentään.

Noin viikko matkalta paluuni jälkeen aloitin jälleen kuoroharjoitusten pitämisen. Kyllä tuntui hyvältä kun kohtaamani ilmeet olivatkin sitten aivan toista kuin kaupungin kasvot. Oli iloisia ja innostuneita ihmisiä hymy kasvoillaan, kalsasta ja pimeydestä huolimatta. Seuraavan kahden tunnin ajan musiikki ja laulu, yhteisen tekemisen ilo ja yhteenkuuluvuuden tunne veivät meitä mukanaan laulusta toiseen. Mielessäni pyörähti tuon harjoituksen aikana kauan sitten oppimani Jukka Salmisen laulun sanat: "Kun tuuli ulvoo ulkona on lämmin sisällä, hyvältä näin tuntuu tämä pieni elämä".

Musiikilla on valtava merkitys ihmiselle. Se vaikuttaa meihin fyysisesti ja psyykkisesti monin eri tavoin. Näitä moninaisia vaikutuksia ei oikeastaan voi edes luetella. Riittävää lienee todeta että musiikilla on vapauttava vaikutus ihmiseen ja se lisää ihmisen mielihyvän tunnetta. Musiikin avulla voi jopa lisätä omien sisäisten prosessiensa ymmärtämisen tasoa, tehdä tunteistaan tiedostettuja ja käsitellä niitä tunteen tasolla. Voisi myös väittää että jokainen ihminen saa musiikista itselleen juuri sen mitä juuri sillä hetkellä kaipaa ja tarvitsee, tietoisesti tai tiedostamattaan. On jopa sanottu että musiikin avulla voidaan vähentää sellaista stressiä ja ahdistusta, joka voi häiritä lääketieteellistä prosessia ja hoitoa.

Näitä muutamia positiivia asioita ajatellessa ymmärtää miksi seurakunnan kuoroissa on paljon laulajia, vapaaehtoisia maallikoita jotka palvelevat seurakuntaa omalla merkittävällä panoksellaan. Ja merkittävää myös on että he samanaikaisesti hoitavat omaa hyvinvointiaan tässä mainiossa sosiaalisessa harrastuksessa. Näin hyvä kiertää.

Omassa työssäni koen usein miten musiikki virkistää ja puhdistaa ja antaa uutta voimaa. Sen avulla työpäiväkin voi olla virkistävä ja täynnä iloa ja valoa. Toisinaan kokousten ja palaverien tuoksinassa odotan innolla illan harjoituksia ja kuorolaisten kohtaamista, sitä "oikeaa työtä" joka antaa ja jossa saa jakaa yhdessä muiden kanssa jotakin näkymätöntä mutta silti niin koskettavaa. Musiikin avulla ei ehkä pääse läpi harmaan kiven, mutta läpi harmaan syksyn se varmasti vie, joten jätä huoletta levy päälle ja tule rohkeasti mukaan musiikin pariin!

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |