Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Ilkka Järvinen

Ilkka Järvinen on Hyvinkään seurakunnan kirkkoherra ja Nurmijärven rovastikunnan lääninrovasti.

Pyhäinpäivänä 2.11.2013

Maanantaina 28. lokakuuta 2013 | Ilkka Järvinen

Pian vietetään Pyhäinpäivää. Moni vie läheisen ihmisen haudalle kynttilän ja kukan. Haudalla käynti kuuluu Pyhäinpäivään. Monet perinteiset tavat näyttävät pitävän pintansa vuodesta toiseen ja vieläpä nuorempienkin ihmisten kohdalla. Pyhäinpäivä on tosin kokenut uusia ulottuvuuksia, joista minun nuoruudessani ei puhuttu mitään. En vieläkään oikein ymmärrä, mistä tuo noitatouhu tulee tänne kotoiseen Suomeen. Tiedän, että Jenkeistähän se tulee. Onko niin, että muuten ei viikonlopulla ole sisältöä! Varmaan monelle se merkitsee pimeän syksyn keskellä eksoottista piristystä. En syty sen enempää ihastelemaan kuin sormi pystyssä tuomitsemaankaan. Leikkikööt lapset hatuillaan ja sarvillaan. Onhan ne hatut kyllä hienoja koristeita.

Vakavampaa on sitten jos kaikella tahdotaan vain sitä yhtä ja samaa: kristinusko on vanhanaikaista ja joutaa romukoppaan. Tietävätkö ihmiset välttämättä, mistä kaikki aina tulee ja miksi? Nyt isona trendinä on työntää usko ja kristillisyys sivuun kaikkialta. Ei julkisille paikoille, ei kouluihin, vain neljän seinän sisälle aivan kuin piiloon. Risti on hullutus monille.

Mutta mitä työnnetään sivuun? Oma kulttuuriperintömme, isien usko, elämän vakaa perusta, elämän ja kuoleman syvä kunnioittaminen, toisista huolehtiminen tässä elämässä ja jopa kuoleman jälkeen perhe- ja sukusiteiden vaaliminen, kun katsoo hautausmaitamme. Kaikkiko joutaa pois? Ei minun mielestäni. Eikä niiden, jotka ovat löytäneet Jeesuksen Kristuksen omana vapahtajanaan tai hän on löytänyt meidät.

Meidän ei tarvitse hävetä uskoamme. Yllättäen ja taas mietin: se kestää ja on hyvä. Se on koeteltu. Siinä on totuus ja rakkaus.

Ei kommentteja

Adventti

Torstaina 29. marraskuuta 2012 | Ilkka Järvinen

Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän! Näin laulettiin joka vuosi kyläkoulun joulujuhlassa, sitten keskikoulussa ja lukiossakin. Näin on laulettu maassamme ja kristikunnassa vuosisatojen ajan. Minäkin, kuten suurin osa meistä suomalaisista, olen pienenä poikana Hoosiannaa innolla laulanut ja aikuisenakin yhä odotan sitä, että H-hetki koittaa. Se on silloin, kun Adventin evankeliumi (Matteus 21:1-9) on luettu ja urut alkavat soida. Tai sitten kuoro pohjustaa sitä oikein voimallisesti "Hoosianna, hoosianna, hoosianna". Silloin on adventti.

Alkuaan Hoosianna ei ole ollut erityisesti adventin laulu. Sehän lauletaan tavallaan jokaisessa ehtoollismessussa Pyhä-ylistyksen lopussa. Tämä juontaa jo ihan varhaisesta kristillisen kirkon alusta. Tule Jeesus.

Eihän pieni poika voinut ymmärtää, mitä tarkoitti ja tarkoittaa Hoosianna, Daavidin Poika. Onko se nimi ja kenen nimi on Hoosianna? Joulupukki tuli jo pienellekin varhain selväksi. Valkopartainen ukko, joka toi lahjat. Mutta kuka oli tämä mystinen Hoosianna? Lasten maailmassa kyllä osataan yhtyä lauluun ja iloon, vaikka ei ymmärrettäisikään asioita kovin syvällisesti. Tai hetkinen - ehkä lapset ovatkin syvällisempiä kuin me aikuiset! Lähtevät mukaan iloitsemaan, leikkimään ja ihmettelemään. Sääli, että aikuinen maailma on sen kyvyn suhteen niin varautunut.

Siis kuka on Hoosianna, Daavidin Poika? Myöhemmin olen tullut tietämään, että hän on Jeesus Kristus. Ei tarvinnut sitä varten sinänsä opiskella papiksi. Jokainen kristitty tietää ja hänen tulee tietää, että Jeesus Kristus on uskomme mukaan Jumalan oma poika, pelastajamme.

Hoosianna ei ole nimi vaan rukous Herra, auta. Kansa siis odotti pelastajaansa ja iloitsi, kun Jeesus tuli. Mitä sinä odotat ja mikä on kuiskauksesi tai huutosi. Riemunkiljahdus tai nöyrä avunpyyntö? Saat tänäkin adventtina tuoda pyyntösi Hänelle, olitpa iso tai pieni ihminen.

Hyvää alkavaa adventtiaikaa

Ilkka Järvinen
kirkkoherra

Ei kommentteja

Karismaattisuus seurakunnan yhteyden rakentajana

Maanantaina 4. kesäkuuta 2012 | Ilkka Järvinen

Hyvinkäällä vietetään Hengen uudistuksen kesäjuhlaa 3. - 5.8.2012. Paikkana on Kirkonmäki ja 1961 valmistunut "kolmiokirkko". Tässä Herran huoneessa on se erikoisuus, että se rakentuu kolmioista. Sen suunnittelija arkkitehti Aarno Ruusuvuori kuvaili ajatuksiaan Hyvinkään kirkosta: "Kirkon ei tarvitse olla muodoltaan tavanomainen, on muodon vapaus, yksi muoto ei ole toista pyhempi." Omalla tavallaan kirkkomme puhuttelee vierailijaa syvällisesti juuri muodon kautta ja valon suhteen. Arkkitehti on suunnitellut asian niin, että aamuvalo kohdistuu oikeassa kulmassa alttarille ja tuo mieleeni Jumalan sanan valon.

Tätä kirjoittaessa on kulunut muutama päivä Hyvinkään traagisesta viikonlopusta. Paikkakuntamme koki ankaran herätyksen 26.5. Nuoria kuoli ja haavoittui vakavasti ampumavälikohtauksessa. Yhteinen suru oli ja on käsin kosketeltavaa. Seurakunta oli alusta asti mukana kohtaamassa surevia. Kirkon ovet avautuivat sadoille nuorille ja vanhemmille surijoille. Piispamme Tapio Luoma oli mukana suruhartaudessa. Tuli tunne, että kirkkoa tarvitaan ja etenkin Jumalan sanan valoa ja rukousta kaivataan vaikeina hetkinä. Ne kantavat, kun muut tuet pettävät. Helluntain rukouksesta Tule, Pyhä Henki nousi esiin lohdutuksen sanat: sinä paras lohduttaja, paranna se mikä on haavoittunut. Musiikilla oli myös tärkeä osuus surun käsittelemisessä. Seurakunta palvelee ihmisiä niillä lahjoilla, joita Jumala on meille antanut. Näin tehdessämme toimimme yhteisönä.

Tunteet olivat tuona vaikeana viikonloppuna pinnassa ja monen kohdalla jatkossakin. Nuoret puhuvat tapahtuneesta kavereidensa kanssa paljon. Myös kriisiapua on järjestetty. Seurakunta on mukana auttamassa mm. nuoriso- ja diakoniatyön kautta. Uskon, että Hengen uudistuksen kesäjuhlilla myös halutaan muistaa niitä ihmisiä, jotka elävät tämän kesän surun koskettamina Hyvinkäällä ja muualla. Karismaattisuuteen ja hengelliseen herätykseen suo mielellään tänä päivänä liittymisen ihmisten todellisuuteen ja kirkon yhteiseen työhön. Yhteistä työtä on tietenkin evankeliumin julistaminen ja sakramenttien hoitaminen, etenkin jumalanpalvelus.

Piispa Yrjö Sariola kirjoitti 80-luvun alussa hyvän kirjan Tunnustuksessa pysyen - pohdintoja Augsburgin tunnustuksen äärellä. Yhdessä kohdassa käsitellään kysymystä kirkosta tosiuskovaisten ja epäuskoisten kannalta. Miten on epäuskoisten laita? Onko heidät erotettava kirkosta, koska kirkko on uskovien yhteisö? (s. 54). Vain Jumala voi tehdä eron tosiuskovien ja epäuskoisten välillä. Kokemuspohjaisesti ei ole olemassa pelkkien pyhien ja tosiuskovaisten joukkoa. Sellaisen kirkkoyhteisön perustamisyritykset ovat aina kariutuneet. Sen sijaan, kuten Tuomo Mannermaa sanoo, Kristuksen todellinen ruumis on "liittynyt empiiriseen kirkkoon."

Miten karismaattisuus voi rakentaa seurakuntayhteyttä? Ehkäpä tunnustamalla ja näin on varmaan tapahtunutkin, että kirkko on näkyvä ja edellä kuvatulla tavalla olemassa ei vain sydänten yhteytenä vaan todellisesti. Omat seurakuntamme eivät ole olleet samalla tavalla karismaattisia kuin monet muut toisissa kirkoissa. Meillä on ollut vaarana ylikorostaa mm. hallintoa jopa jumalanpalveluksen kustannuksella. Puheissa jumalanpalvelus on se keskus, mutta miten on oikeasti? Tarvitsemme jumalanpalvelusherätystä laidasta laitaan! Usko on lahja, jonka aikaansaaja on Pyhä Henki. Hengelliset kokemukset ovat lisälahja "yli jokapäiväisen leivän". Silloin karismaattisuudella on suuri painoarvo, jos se on johtamassa terveellä tavalla ihmisiä kirkon yhteiseen elämään ja taisteluun.

Hyvinkään kolmiokirkon on sanottu tarkoittavan yhtä kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ehkäpä myös Usko, Toivo ja Rakkaus.

Ei kommentteja

Piispanvaali 4.11.2011

Tiistaina 25. lokakuuta 2011 | Ilkka Järvinen

Espoon hiippakunta saa uuden piispan 2012 helmikuun alusta. Tehtävään ovat tarjolla teologian tohtorit ja kirkkoherrat Seinäjoelta ja Leppävaarasta, Tapio Luoma ja Kalervo Salo. Molemmilla on omat kotisivut (www.tapioluoma.fi ja www.kalervosalo.info). Kannattaa käydä katsomassa.

Piispaa pääsevät valitsemaan hiippakunnan papit ja maallikkovalitsijat. Kumpikin ryhmä on saman suuruinen eli yhtä paljon teologeja ja maallikoita. Piispahan on koko hiippakunnan esipaimen ja molemmat painottavat mielestäni sitä, että tärkein työ tapahtuu seurakunnissa sekä työntekijöiden että esimerkiksi luottamushenkilöiden toimesta.

Nurmijärven rovastikunnan osalta vaali on 4.11. klo 10 Hyvinkään seurakuntakeskuksessa ja samana päivänä sitten tiedämme uuden piispan nimen. Olipa se joko Tapio tai Kalervo niin toivotamme uuden piispan tervetulleeksi hiippakuntaan ja seurakuntiin vierailemaan, aikanaan myös tänne pohjoisosaan, Hyvinkäälle.

Syksy on kääntymässä marras- ja joulukuuhun. Sinulle lukijani toivottelen pimeänä vuodenaikana jaksamista ja voimia.

 

 

 

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |