Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Tarja Tauriainen

Tarja Tauriainen on Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuuston ja julistusjohtokunnan jäsen.

Kairoskutsu

Tiistaina 3. huhtikuuta 2018 | Tarja Tauriainen

 
Keloristi Kairosmajan alttarikappelin ikkunasta

Kairoskutsu
Kansan Raamattuseuran hengellinen tunturikeskus Kairosmaja sijaitsee Pelkosenniemen kunnassa Pyhätunturin juurella Pyhäjärven rannalla lähes 900km Hyvinkäältä pohjoiseen. Sinne pääsee kätevästi yöjunalla. Kodikas ja lämminhenkinen Kairosmaja jää monelle jokavuotiseksi retkikohteeksi heti ensimmäisen vierailun jälkeen. Jopa niin, etteivät he sen jälkeen kaipaa muita lomakohteita. Moni kokee Kairosmajan helmeksi arjen keskellä. 
Kairosmajalla on erikoisinta henki. Siellä jokainen kokee, että Jumalan Henki koskettaa ja parantaa.  Kairosmajalla sekä lomansa viettävät että vapaaehtoistyöntekijät kertovat tulleensa niin vahvasti ravituiksi ruumiillisesti ja sielullisesti, että vaikutus kestää vielä pitkään heidän palattuaan omaan arkeensa.
Kairosmajalla on tunturikappeli, joka on uranuurtaja Lapin kappeleiden saralla.  Revontulikappelin alttarilla on taulu, johon on kirjoitettu Erkki Lemisen runo Kairos. Runo loppuu lauseeseen: "Sain elää Jumalan hetken - Kairoksen - koin paranemisen." Maallikkosaarnaaja, runoilija ja harras lapinkävijä Erkki Leminen löysi Kairosmajan reilut 40 vuotta sitten ja ihastui paikkaan.  Hänen runonsa, virtensä ja luonnon arvostamisensa elää edelleen Kairosmajan hengessä.
Saimme viettää aviomieheni kanssa reilun viikon Kairosmajan lumoissa maaliskuun hohtavien hankien aikana.  Aurinko paistoi, tunturit kohosivat upeina sinistä taivasta vasten, tykkylumien peittämät kuusimetsät olivat uskomaton näky ja hyvälaatuiset ladut veivät liukkaasti mäkiä ylös ja alas. Hiihdimme paljon.  Joka päivä hiihdon jälkeen käytiin rantasaunassa ja pulahdettiin avantoon. Se oli "talon tapa."
Myös monet muut talon tavat ovat vakioita joka viikko läpi vuoden. Joka aamu on aamuhartaustilaisuus. Sunnuntaisin sanajumalanpalvelus.  Iltaisin meillä oli monenlaisia hengellisiä tilaisuuksia: sunnuntaina oli upea konsertti, maanantaina meille kerrottiin Kairosmajan historiikkia, tiistaina oli Ilosanomailta, keskiviikkona toinen mahtava konsertti, torstaina ehtoollisjumalanpalvelus ja perjantaina paistettiin lettuja Nipsun kodassa laulellen hengellisiä lauluja ja kuunnellen pastorin lukemia Erkki Lemisen runoja.  
Viikko-ohjelma rakentuu pitkälti vapaaehtoisvoimin. Meidän viikkomme aikana hengelliset tilaisuudet luotsasi kokenut eläkkeellä oleva Joensuun pappi Aune-Inkeri Keijonen miehensä kanssa. Konserteissa lauloi Joensuun seurakunnan kanttori, upea nuori oopperalaulaja Matti Turunen säestäjänään pianotaiteilija Tuuli Takkala. He huolehtivat myös kaikkien hengellisten tilaisuuksien lauluista ja soitoista. Kuulimme koskettavia kävijöiden kokemuksia sekä paikalle samaan aikaan sattuneiden Kristillisten karavaanareiden musisointia. Ruoka oli erittäin hyvää, saimme jopa kotimatkalle retkieväät mukaan.
Kairoskutsu teki meihin suuren vaikutuksen. Lapin luonnossa Jumalan suuruus ja huolenpito ovat vaikuttavia. Uusi loma on jo varattu Kairosmajalle vuoden päästä.

Tykkylumipuita Kapusta-tunturilla Pyhäjärvellä

 

Ei kommentteja

Luonnosta hengellinen kokemus

Perjantaina 5. toukokuuta 2017 | Tarja Tauriainen

 
Sveitsin puistossa sijaitsevan Havaitse Jumala luonnossa
-muistokiven suunnitteli Carl Standiger vuonna 1914.

Ympäri maapalloa on tehty 2000-luvulla lukuisia tutkimuksia siitä, minkälaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia luonto tarjoaa ihmiselle. Luonto edistää merkittävästi ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäytöllä on kansanterveydellistä merkitystä. Luonto on tasavertaisesti jokaisen ihmisen käytössä. Luontoympäristö parantaa mielialaa, henkistä uupumusta,  koettua stressiä sekä vähentää negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja surua. Luonnossa liikkuessa pienet yksityiskohdat ja suuremmat kysymykset löytävät oikeita mittasuhteita. Puut, vesistönäkymät, peltoaukeamat, eläimet,  linnunlaulu, sininen taivas ja pilvet koetaan miellyttäviksi.

Tänä päivänä on myös työpaikoilla huomattu luonnon elvyttävä ja inspiroiva vaikutus ihmisten työssä jaksamiseen.  Jo nyt pidetään kävelykokouksia luonnossa tai ripustetaan iso maisemakuva kokoushuoneen seinälle.  Henkilöille, jotka eivät pääse luontoon voi näyttää kuvia tai videoita luonnosta. Varsinkin iäkkäät ihmiset kärsivät, jos eivät saa minkäänlaista kontaktia luontoon.

Luontokokemus voi olla myös hengellinen. Onhan Luoja luonut luonnon, eläimet ja kasvit. Metsästä etsitään hiljaisuutta. Omaa sisäistä rauhaa ja levollisuutta tavoitellaan hiljentymällä ja sulautumalla ympäröivään luontoon. Erityisesti elämän kriisivaiheissa metsän merkitys hyvinvoinnille korostuu. Vanhat, isot puut symboloivat vakautta, turvallisuutta ja suojaa sekä edustavat pysyvyyttä ja voimaa. Olen kuullut monen ihmisen sanovan, että metsä on kuin kirkko.

Hyvinkäätä reunustaa upea Salpausselän harju. Siellä kävellessä voi vain ihmetellä upeita kallioita ja kiviä, jotka ovat jääkauden sulettua jääneet niille sijoilleen. Olleet samoilla paikoilla Jeesuksen maan päällä ollessa kuin missä ne tänä päivänä ovat. Siinä paikassa ihminen tuntee itsensä pieneksi. Raamatun monet kertomukset tapahtuvat luonnossa: veden äärellä, vuorilla, puutarhoissa, jne.

Luontoaiheen voi nähdä monessa kirkon tapahtumassa. Kuka on joskus päässyt kokemaan metsäkirkon, muistaa sen pitkään vaikuttavana kokemuksena. Hyvinkään kirkossa ja Paavolan seurakuntakodissa on alttaritauluna ikkuna luontoon, joista meillä on upea mahdollisuus seurata eri vuodenaikoja ja säitä messujen aikana. Hyvinkäällä on historiallinen Alttarikivi Hämeenkadun itäpäässä. Rippileirit pidetään luonnon helmassa. Tutkimuksissa on todettu, että aikuinen palaa helpommin luontoon, jos hänelle on opetettu luonnossa liikkuminen  jo lapsena.

Hyvinkään seurakunta järjestää Luontoväen messun sununtaina 27.8.2017 klo 13. Toivon mukaan luonnossa?
"Jumalan valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi kasvimaahansa. Sen taimi kasvoi ja oli lopulta kuin puu" (Luuk.13:19).

 

 

Ei kommentteja

Yhdessä liikkumaan – kohti 100-vuotiasta Suomea

Maanantaina 28. marraskuuta 2016 | Tarja Tauriainen

Järvimaisema 

Ensi viikolla on Suomen itsenäisyyspäivä. Herää ajatukset mennee-
seen ja tulevaisuuteen. Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Se tuntuu pitkältä ajalta. Kuitenkin ei ole kuin vajaat 40 vuotta ennen omaa syntymääni, kun Suomessa vanhempamme ja isovanhempamme kokivat viimeiset sotakauhut. Olen ymmärtänyt ja uskon vakaasti Suomen selvinneen sodista pitkälti sen ansiosta, että Suomen kansaa kehotettiin silloin rukoilemaan ja kansa myös rukoili paljon Suomen puolesta. Oma äitini on lähtenyt kaksi kertaa evakkoon kotoaan Raja-Karjalasta. Minullekin tutuksi tullut paikka useampien siellä vierailujeni ansiosta.

Myös Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään seurakunta täyttävät ensi vuonna 100 vuotta. Uskonpuhdistuksen alkamisestakin tulee samana vuonna kuluneeksi 500 vuotta. On siinä paljon juhlan aihetta. Hyvinkään kaupunki, seurakunta, monet yhdistykset, järjestöt ja muut tahot ovat suunnittelemassa runsaasti juhlateemaan liittyviä ohjelmia. Meistä jokainen voi myös osallistua, esimerkiksi istuttamalla puutarhaansa  sinisiä ja valkoisia kukkia.

On mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea saammekaan nähdä ja kokea. Kaikki juhlavuoden aiheet kuvastavat kansan kiitosta Suomen itsenäisyyttä kohtaan. Kaikki haluavat olla mukana juhlien järjestä-
misessä. Siinä syntyy hyvä maaperä rakentaa yhteistä hyvää Suomea.

Itse toimin vapaaehtoisena vertaisohjaajana nivelrikkoisille henkilöille. Nivelrikko on sairaus josta kärsii yli miljoona suomalaista. Nivelrikon tärkein hoito on liikunta. Olen suunnitellut Suomen satavuotisjuhla-
vuoden kunniaksi järjestää Hyvinkään nivelpiiriläisille vuoden 2017 aikana 100 kilometriä liikuntaa luonnossa: hiihtoa, lumikenkäilyä, sauvakävelyä, pyöräilyä ja monenlaista muuta luonnossa liikkumista. Saamme suomalaisina olla etuoikeutettuja, kun meillä on puhdas luonto, joka tarjoaa runsain mitoin myös terveysvaikutteita.

Voimme näyttää kiitollisuutemme Suomen itsenäisyydestä pitämällä huolta itsestämme, omasta  terveydestämme ja toinen toisistamme. Haastankin tässä jokaisen liikkumaan tai aloittamaan säännöllisen liikunnan oman terveytensä ylläpitämiseksi. Terve sielu terveessä ruumiissa on vanha sanonta, joka edelleen pitää paikkansa.

Rukoillaan edelleen yhdessä Suomen puolesta. Suomi on hyvä maa asua ja elää. Uusimman tiedon mukaan Suomi on tänä päivänä myös maailman turvallisin maa.

Evakon lapsi
Tarja Tauriainen

Ei kommentteja

Taivaallinen Ylilääkäri

Maanantaina 27. kesäkuuta 2016 | Tarja Tauriainen



Vuosia sitten olin ortopedisen osaston ylilääkärin vastaanotolla. Lääkäri katsoi röntgenkuvaa oikeasta polvestani ja sanoi: "Onpa pahan näköinen kuva". Kahden päivän päästä piti vaihtaa polveeni tekonivel. Olin operaatiosta kovasti peloissani. Kammotti ajatus, että omaa jalkaa sahattaisiin, tulisi paljon kipuja enkä pääsisi pitkään aikaan liikkumaan.

Seuraavana iltana halusin mennä Munkkiniemen kirkkoon lehtori Ulla-Christina Sjömanin suosittuun esirukousiltaan. Hän oli pitänyt näitä iltoja kymmeniä vuosia. Kirkossa oli illan aikana aina vahva Pyhän Hengen läsnäolo. Ensimmäisiksi sanoiksi kuulin: "Teistä on joku ehkä joskus ollut tilanteessa, että lääkäri on sanonut röntgenkuvia katsoessaan, onpa pahan näköinen kuva. Ei hätää, kuvia on ollut katsomassa myös Jeesus". Pelkoni muuttui saman tien luottamukseksi. Kaikki menee hyvin. Leikkaustahan tulisi valvomaan Taivaallinen Ylilääkäri enkelijoukkonsa kanssa. Ja kaikki meni hyvin.

Olin taas samassa tilanteessa, reilut 6 vuotta myöhemmin. Nyt oli toisen polven aika. Edellinen kokemus nousi vahvasti muistista. Pelon tilalle tuli luottamus. Herra ohjaa ja ottaa pois kaiken ylimääräisen jännityksen ja antaa levon ja rauhan.

Sain ystävältäni luettavaksi Raamatun kohdat: Jes.55: 12-13 ja Tim.1: 6-10. Hän myös kertoi lähettäneensä Israeliin matkanneen ystävänsä mukana rukouspyynnön leikkaukseni puolesta Itkumuurille vietäväksi. Oli vielä jälkeenpäin tarkistanut sen menneen perille. Kaikella tällä on suuri merkitys pelokkaalle potilaalle.

Kun rukousavun saa tietää etukäteen, lukee Herran siunauksen ja palauttaa mieleensä Raamatun kohdan, jossa luvataan, että meille annetaan kuormaa vain sen verran kuin jaksamme kantaa, voi jäädä täydelliseen turvaan ja luottamukseen missä tilanteessa tahansa.

Ei kommentteja

Haasteena suuret kysymykset

Maanantaina 16. toukokuuta 2016 | Tarja Tauriainen

Genesaretin järven ranta.

Hyvinkään seurakunnan luottamushenkilönä minulla oli mahdollisuus osallistua luottamushenkilöille suunnattuun koulutukseen Kirkkonummella 2.4.2016. Neuvottelupäivillä saimme kuulla hyviä luennoitsijoita ja ajankohtaisia kirkon asioita. Päivä oli antoisa ja herätti paljon ajatuksia. Pohdin itsekseni, miten kuulemistamme asioista voisi keskustella omassa seurakunnassa niin seurakuntalaisena kuin luottamushenkilönäkin.

Piispa Tapio Luoma kertoi omalla selvällä esiintymistyylillään monipuolisesti monikulttuurisuuden kohtaamisesta seurakunnassa. Otsikoita olivat mm. uhka vai mahdollisuus, turvattomuuden tunne, turvapaikanhakijan tukeminen, ihmisarvo kuuluu kaikille, parasta kohtaamista on olla ihminen ihmiselle.

Espoon hiippakunnan kansainvälisen asiantuntijan Anssi Almgrenin johdolla jouduimme pohtimaan, miten omassa seurakunnassamme toimittaisiin, jos ja kun jokin kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija kolkuttelee kirkon ovelle apua hakien. Onko tilanteeseen tehty etukäteissuunnitelmaa? Olisiko tärkeää pohtia myös, toimitaanko Suomessa jokaisessa seurakunnassa tällaisissa tilanteissa yhtäläisesti vai otetaanko turvapaikanhakija jokaisessa seurakunnassa vastaan omin neuvoin?

Kielteisen päätöksen saaneista joku varmaan tulee hakemaan apua kirkolta, kuten historiassa on aina ennenkin tehty. Kirkko ei voi sulkea ovia, mutta se ei voi myöskään piilotella turvapaikanhakijoita. Apua voi kysyä Pakolaisavusta ja Pakolaisneuvonnasta sekä pakolaiskysymyksiin erikoistuneelta lakimieheltä, kun kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan asioita aletaan selvittelemään.

Puhuttiin myös Sote-uudistuksesta kirkon näkökannalta. Aivan uutta. En ollut ennen osannut yhdistää, että Sote-uudistus vaikuttaa myös seurakunnan toimintaan. Kuntien monien tehtävien siirtyessä maakunnille seurakunnan yhteistyösopimukset raukeavat, esim. perheasiainneuvonta. Mistä maakunta ostaa tulevaisuudessa tämän työmuodon?

Tulevaisuudessa kuntalaiset voivat hakea apua kunnalliselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin palveluntarjoajilta. Kuuluuko kirkko sitten kolmanteen sektoriin, sitä ei vielä kukaan osaa sanoa. Puhuttiin jopa kirkon säätiömuotoisesta palveluntarjoajasta, joka voisi olla mukana kilpailutuksessa. Paljon kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia kenelläkään.

Itse jäin pohtimaan kaikkea päivän aikana heränneitä ajatuksia: maailman epävakaata tilannetta, maamme tämän hetkistä taloudellista tilannetta, turvapaikanhakijoiden tulvaa, kirkon asemaa turvapaikkana, erilaisia kristittyjä ja samalla sukupuolineutraalia avioliittokeskustelua, Sote-uudistuksen mukanaan tuomia uusia haasteita sekä Luomakuntavastuuta.

Luottamushenkilönä tunsin itseni pieneksi näiden ajankohtaisten suurien kysymysten edessä. Kaipaisin avointa keskustelua, tietoa missä omassa seurakunnassani mennään em. asioiden tiimoilta ja miten osaan vastata luottamushenkilönä seurakuntalaisten kysymyksiin. Voimme ainakin panna kädet ristiin ja rukoilla viisautta kaikille päättäjille niin maailmalla, omassa maassamme kuin paikallisesti ja omassa seurakunnassamme.

Kuva Tarja Tauriainen. Valokuva on Genesaretin järven rannalta Israelista

Ei kommentteja

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |