Tekstin koko

Blogi

Arkisto

Kohta on kesä!

7.5.2018 9.14 | Anja Tauriainen



Ei yhtään ajatusta siitä, mitä kirjoittaisin. Tuttu tilanne. Nyt ei enää onneksi tule paniikkia asian kanssa, koska nyt tiedän miten saan kirjoitusvireeni syntymään. Se syntyy kuin itsestään lenkillä. On muistettava ottaa mukaan kynä ja paperia. Tällä kertaa innoittajanani toimivat Sveitsin polut.

Luonto on herännyt kuin varkain. Linnut laulavat kilpaa ja kukkia nousee maasta. On paljon vihreän eri sävyjä. Näkyy valko- ja sinivuokkoja. Tuntuu kuin olisin itsekin herännyt talvihorroksesta. Aurinko helli lämmöllään. Metsässä tuoksui havupuut ja maa. Jippii kohta on kesä!

Olin matkalla Tallinnassa läheisteni kanssa. Katselimme pienen ihmisen kanssa ikkunasta avautuvaa näkymää. Näimme sataman, vanhan kaupungin, katuja, busseja ja ratikoita. Mikä kiinnittikään pienen ihmisen huomioin? Kirkot ja erityisesti iso kirkko, jota hän katsoi kahdesta ikkunasta. Viimeisenä illalla hän katsoi nukkumaan menevää valaistua kirkkoa ja aamulla ensimmäisenä hän halusi nähdä kirkon, josta valot olivat sammuneet. Koko 2 v 4 kk ikänsä varmuudella hän kertoi, että aikoo rakentaa kirkon. Aluksi hän rakentaa legoista. Haaveita ja unelmia tulee olla pieniä ja isoja.

Matkalla juolahti mieleeni Kodin Kuvalehden juttu otsikolla "Olen mummo ja siksi minua saa häiritä". Otsikko vaivasi mieltäni ja siksi kai se kävellessä mieleeni tuli. Kokevatko mummot tulevansa häirityksi silloin kun heitä pyydetään apuun? Vai onko otsikon takana jonkinlainen tarve nostaa itseään jalustalle mummona? Kerran metrossa kuuntelin erään mummon puhetta siitä, kuinka hänen kaikki aikansa menee lastenlasten hoitamiseen. Rajansa on jokaisen vedettävä itse ja olisi reilua sanoa silloin kun itselle ei mummovuoro passaa.  Itse en koe tulevani häirityksi, jos lapseni pyytävät minua olemaan lastenlasteni kanssa. Silloin kuin suinkin vain voin järjestää aikani siten, että pääsen lastenlasten luokse, minä menen. Aina ei aikataulut kohtaa, mutta sekin on hyväksyttävä. Päästessäni apuun koen saavani enemmän kuin antavani. Päivät lastenlasten kanssa ovat vapaapäiviäni ja nautin niistä. 

Kohta on äitienpäivä. Se on merkityksellinen päivä kaikille äideille. Toivon, että äidit tuntevat olevansa tärkeitä ja ennen kaikkea riittävänsä. Nykypäivänä ei ole helppoa olla äiti. Ohjeita ja neuvoja tulee joka puolelta. Netti ja lehdet ovat pullollaan naiseuteen ja äitiyteen liittyviä kirjoituksia. Täytyy olla trendikäs, menevä, huolehtiva, harrastava, työssä käyvä, tyylikäs, äidillinen jne. äiti. Täytyy todeta, että vähäisemmät paineet olivat minulle kun tulin ensimmäistä kertaa äidiksi liki 35 vuotta sitten. Silloin paineita tuli siitä, että olisi pitänyt olla "täydellinen perheenäiti", joka hoiti lapset, miehen ja kodin. Minä en kyllä sopinut tuohon "täydellisen perheenäidin" muottiin. Minussa kun kytee aina pieni kapinahenki kuten Peppi Pitkätossussa, Pikku Myyssä ja Vaahteramäen Eemelissä.

Toivotan hyvää äitienpäivää Sakari Topeliuksen runon myötä: 

Teillä maailman liukkahilla
äiti seuraa lastansa aatoksilla
ja eksyksissä kun harhailemme,
hän huutaa taivasta turvaksemme.

Oi äiti, siunattu on sun virkas!
Se murheen yössä on tähti kirkas
ja lohtu aikojen vaihteluissa
ja itsekkäiss' elon taisteluissa.
Sun sydämeesi saa liittyä,
sen rakkaudesta saa lämmintä!

Sä, Herra, palkitse äidin vaivat!
Sun taimes hoitoa hältä saivat;
sun suuren lempesi kirkkaudesta
nään säteen äitini katsehesta.

Ei kommentteja "Kohta on kesä!"

Kommentoi "Kohta on kesä!"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 
 

Hyvinkään Seurakunta | PL 29 (Hämeenkatu 16), 05801 Hyvinkää | puh. 040 8050 200 |