Hyvinkään seurakunnan historiaa

Hyvinkään ja sen seurakunnan historia on monien Suomen seurakuntien joukossa sangen nuori. Vielä reilut sata vuotta sitten Hyvinkää oli emäseurakuntiensa Nurmijärven ja Hausjärven takamaita. Paikkakunnan alku on Helsinki-Hämeenlinna -rautatien rakentamisessa 1850-60-lukujen taitteessa. Hyvinkään seurakunnan vanhinta yhä olemassa olevaa menneisyyttä edustaa kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitseva rautatierakentajien hautausmaa.

Rautatie synnytti uinuvalle kuivalle kankaalle asujaimiston, jossa virisi jo 1880-luvulta alkaen vireää maallikkovetoista hengen- elämää. Villatehdas toi Hyvinkäälle 1800-luvun lopulla uutta väkeä ja paikkakunnasta alkoi kehittyä teollisuusyhteisö. Vähitellen kasvavan väestön tarpeisiin tarvittiin kirkkorakennus ja oma seurakunta. Hyvinkään rukoushuone (nykyisin Hyvinkään Vanha kirkko) valmistui ja vihittiin käyttöönsä syksyllä 1896. Kymmenisen vuotta myöhemmin (1908) saatiin uusi kalmisto, Puolimatkan hautausmaa. Seurakunta erkani entisistä emäpastoraateistaan omaksi seurakunnakseen 1.6.1917. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Akseli Renvall (k. 1945).

Jo Renvallin aikana seurakunnan rukoushuone, mutta kirkkona toiminut rakennus koettiin ahtaaksi. Varsinkin sodan jälkeen Hyvinkään kauppala kasvoi huomattavasti, kun paikkakunnalle tuli siirtokarjalaisia ja uutta teollisuutta (mm. VR:n konepaja). Kasvaneen seurakunnan tarpeisiin tuli vastaus pitkähkön odotuksen jälkeen vuonna 1961. Tuolloin kaupungiksi muuttunut paikkakunta sai käyttöönsä uuden kirkon, arkkitehti Aarno Ruusuvuoden kolmiomaisen luomuksen. Yhä tänäkin päivänä tuo kirkko kohoaa keskellä kaupunkia ja on Hyvinkään näkyvin maamerkki.