(Hämeenkatu 16)
Hyvinkään kirkko on vihitty käyttöön 29.1.1961. Se on professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema tyylillisesti moderni kirkko. Kirkon muodoissa toistuu kolmiokuvio. Arkkitehti löysi omien sanojensa mukaan muodon juutalaisten rukousasennosta. Ruusuvuoren käsialaa on myös kirkon leveäpuinen alttariristi, joka tahtoo sulkea kirkkokansan syliinsä.
Kirkon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa arvostelu oli voimakasta. Kirkko oli ensimmäisiä uudentyylisiä pyhättöjä maassamme. Sitä moitittiin teltaksi, kodaksi ja pyramidiksi. Tänä päivänä kirkko on yksi Hyvinkään maisemamerkeistä, joka näkyy lähestyttäessä kaupunkia mistä suunnasta tahansa.
Kirkkosaliin mahtuu 630 sanankuulijaa. Lisäksi urkuparvelle ja ns. yläsaliin mahtuu yhteensä 250 henkeä. Kirkossa on 35-äänikertaiset Urkurakentamo Hans Heinrichin urut vuodelta 1977. Kirkon kellotapuli ja kellot ovat vuodelta 1960. Kirkko peruskorjattiin vuonna 1987.
(Uudenmaankatu 13)
Hiljaisen rautatieläiskylän arki vilkastui, kun tehtailija Ossian Donner perusti kylään villatehtaan. Seurakunta oli tähän asti kokoontunut Hyvinkään aseman tiloissa, mutta nyt ne kävivät ahtaiksi.
Perustettiin rukoushuoneyhdistys ja sen toimesta rakennettiin arkkitehti Yrjö Sadeniuksen piirustusten pohjalta Hyvinkään rukoushuone vuosina 1895 - 1896. Kirkko toimi Hyvinkään seurakunnan pääkirkkona aina vuoteen 1961 asti, kun uusi kirkko valmistui.
Rukoushuone vihittiin väliaikaiseksi kirkoksi, sillä jo 1920-luvulla se osoittautui tiloiltaan liian pieneksi. Helsingin piispa Aimo T. Nikolainen vihki rakennuksen kirkoksi 12.11.1978.
Nykyään punainen puukirkko seisoo edelleen Hyvinkään keskustassa muistuttamassa vuosisadan vaihteen innosta.
Kirkko on edelleen hyvin suosittu vihkikirkko, ja siellä järjestetään säännöllisesti keskiviikko- ja sunnuntai-iltaisin tilaisuuksia, mm. luentosarjoja, Tuomasmessuja ja eri herätysliikkeiden iltoja.
Rakentamiseen osallistuivat kyläläiset. Kirkon peruskorjauksesta ja entisöinnistä 1998 vastasi arkkitehti Sari Viertiö. Tyyliltään kirkko on romanttisesti italialaishenkinen.
Kirkon saarnatuolin on maalannut taidemaalari Kaapo Virtanen. Virtanen on ikuistanut siihen kaksitoista opetuslasta malleinaan kytäjäläisiä miehiä. Krusifiksi on peräisin Saksan Oberammerausta. Kastemaljan jalustan taidemaalari on Anu Koponen.

Hyvinkään kirkko yläilmoista nähtynä.

Hyvinkään kirkon moderneja muotoja.

Näkymä kirkon urkuparvelle.

Vanha kirkko on suosittu vihkikirkko.

Tuomasmessu täyttää Vanhan kirkon.

Kytäjän kirkossa voi nähdä italialaista tyyliä.

Kytäjän kirkon saarnatuoliin kuvat-tujen apostolien malleina oli kytäjä- läisiä miehiä.