Uutislistaukseen

Ketä äänestäisin seurakuntavaaleissa? Valitsijayhdistykset vastailevat!

Ketä äänestäisin? Tätä kysymystä pohtivat varmasti monet äänioikeutetut seurakuntavaalien alla. Jotta valitsijayhdistysten linjaukset tulisivat tutuksi, Kirkonmäen toimitus esitti heille edelle mainitut kysymykset:
 

1.Mitä ”hyvällä sanomalla hyvinkääläisten hyväksi” mielestänne tarkoittaa seurakunnan työssä? Kertokaa käytännön esimerkkejä.
2.Miten ratkaisisitte työkeskus -rakennuksen tulevaisuuden ja millainen olisi rakennuksen mahdollinen käyttötarkoitus?
3. Millä tavoin lasten ja nuorten tarpeet tulevat parhaiten huomioiduiksi seurakunnan päätöksenteossa?
4.Tuleeko Hyvinkään seurakunnan kirkkotilat avata samaa sukupuolta olevien vihkimiseen? Millä perusteella?
5. Millaisilla keinoilla voidaan parhaiten tasapainottaa seurakunnan taloutta?

 

Tulkaa kaikki     
1.
Sitoudumme rakentamaan seurakuntaa, joka on aidosti avoin, turvallinen ja saavutettava. Seurakunta olemme me ihmiset. Hyvä sanoma hyvinkääläisten hyväksi tarkoittaa sitä, että jokainen tulee kohdatuksi arvokkaasti ja yhdenvertaisesti. Seurakunta elää mukana ihmisten arjessa ja juhlassa, kohtaamisissa, kodeissa, julkisessa tilassa ja tapahtumissa. Seurakunta on siellä, missä hyvinkääläiset ovat.
2.
Seurakunta tarvitsee tiloja.  Tilaratkaisuissa pitää huomioida kestävä kehitys, taloudelliset realiteetit, saavutettavuus ja toiminnan luonne. Jo olemassa olevia tiloja on tärkeää hoitaa ja huoltaa, jotta ne pysyvät käyttökelpoisina. Vuokratiloissa toimiminen on usein taloudellisesti järkevää, ja vie seurakunnan toiminnan ja työyhteisön keskelle hyvinkääläisten arkea. Työkeskusrakennuksen tulevaisuus on vielä avoin. Mikäli mahdollista, paikalle ei rakenneta uutta rakennusta, vaan tutkitaan vaihtoehtoja tontin monipuolisempaan käyttöön hyvinkääläisten hyväksi.
3.
On tapana sanoa, että jokainen lapsi ja nuori on arvokas. Seurakunnassa tämän pitää näkyä myös päätöksenteossa. Nuorten vaikuttajaryhmän toimintaa on tärkeää tukea ja vakiinnuttaa se osaksi päätöksentekojärjestelmäämme. Kuulemme suoraan lasten ja nuorten ehdotuksia ja mielipiteitä heitä koskevista asioista. Lasten oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Kannamme vastuumme, kun arvioimme aikuisten tekemien päätösten vaikutuksen lasten ja nuorten elämään ja osallisuuteen seurakunnassa.
4.
Miksi ei? Muut vaihtoehdot ovat syrjintää, sillä ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys. Me olemme rakkauden yhteisö.

5.
Verkostomaisella työotteella ja tiiviillä yhteistyöllä seurakunnan alueen muiden toimijoiden kanssa varaudumme paremmin tulevaisuuteen ja talouden tasapainottamiseen. Tarvitsemme lisäksi avointa keskustelua siitä, onko tarpeen luopua vajaakäytöllä olevista tiloista tai miten niiden käyttöä voisi monipuolistaa. Luomme yhdessä ideoita ja etsimme mahdollisuuksia lisätä seurakuntamme tuloja. Ajoittain investointejakin tarvitaan.
 

Kuunteleva kirkko     
1.
Sanoman pitää puhutella ja kutsua mukaan kaikki yhdenvertaisesti ja tarjota toimintaa koko elämänkaaressa. "Asiakaslähtöistä" toimintaa eli nuorten, perheiden ja ikäihmisten kohtaamispaikkoja ja tapahtumia.
2.
Lähtökohtana tulee olla tarvekartoitus sekä taloudelliset edellytykset. Kirkon lisäksi se voisi olla seurakunnan "olohuone" eli kohtaamispaikka. Kevyellä rakentamisella fasaadimaisesti missä julkisivun lisäksi olisi muunneltavat tilat esim. kirkkoteatterille.
3. 
Kuuntelemalla ja osallistamalla nuoret mukaan. Tekemällä kyselyjä ja yhteistyötä esim nuorisovaltuuston ja kaupungin nuorisotoimen kanssa. Jalkautumalla sinne missä nuoret ovat, mukaan lukien sosiaalisen median. Kuulemalla perheiden tarpeita. 
4.
Kyllä. Yhdenvertaisuuden perusteella sekä kirkon tulee olla suvaitsevainen Suunnittelemalla taloutta tulojen mukaan. Tekemällä kiinteistöstrategiaa, henkilöstösuunnitelmaa ja kohdentamalla menoja priorisoiden. Pyrkiä lisäämään tuloja puhuttelevalla sanomalla ja matalankynnyksen toiminnalla, jotta seurakuntaan halutaan kuulua ja liittyä. Vuokraamalla tiloja ulkopuolisille kun itse ei tarvita ja markkinointia, että siitä on tietoa esim. yhdistyksissä ja yrityksissä.
 

Lähellä ihmistä   
1.
Seurakunnan työ tulee ulottua jokaisen hyvinkääläisen hyvinvointiin aina lapsesta ikäihmiseen. Kirkon työ lasten, nuorten, perheiden ja vanhusten parissa on avainasemassa ja siihen on matalakynnys tulla mukaan. Diakoniatyö on hyvinvoinnin kannalta todella arvokasta ja sen tulee tavoittaa tarpeessa olevat.
2.
Seurakunnan tulee kartoittaa työkeskuksen todellinen kunto. Onko se terveellinen rakennus niin työntekijöille kuin seurakuntalaisille. Tämän perusteella tehdään päätös siitä minkälaiseen toimintaan työkeskus on soveltuva. Tyhjää rakennusta ei kannata säilyttää seinien vuoksi.
3.
Seurakunnan päätöksenteossa tulee huomioida lapset ja nuoret vieläkin läpinäkyvämmin. Kunnissa toimiva nuorisovaltuustomalli on hyvä esimerkki, jota voisi myös soveltaa seurakunnan päätöksenteossa. Toimintoja suunnitellessa tulee kysyä käyttäjien mielipiteitä eli lasten ja nuorten ja näyttää että heidän ajatuksillaan on merkitystä.
4. 
Seurakunnan tulee olla avoin ja yhdenvertainen jokaiselle. Tämä koskee myös samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Jokainen seurakuntalainen on yhtä arvokas.
5.
Seurakunnan on tulevalla kaudella päivitettävä tilojen käyttötoimintasuunnitelma.  Tyhjiä tiloja ei kannata pitää vain historian vuoksi vaan niille on saatava toiminnallisesti järkevää käyttöä tai pohtia mikä on niiden tulevaisuus. Seurakunnan tulee näkyä hyvinkääläisten parissa, koska kirkon läsnäolo arjessa luo merkitystä ja saa myös uusia seurakuntalaisia liittymään. Kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida merkitys, vaikutus ja kustannus.


Keskellä elämää
1. 
Seurakuntamme tärkein tehtävä on välittää rohkeasti evankeliumia kaikille hyvinkääläisille taustasta riippumatta sanoin, sävelin, teoin ja eri medioiden kautta. Seurakunta kutsuu Kristuksen tuntemiseen, Jumalan rakkauden kokemiseen jokapäiväisessä elämässä, rukoukseen ja Raamatun tutkimiseen. Siksi esimerkiksi erilaisiin mahdollisuuksiin opiskella Raamattua on panostettava. Sanoma on ainutlaatuinen ja antaa kaiken ikäisille ihmisille kestävän ja turvallisen pohjan myös kriisiaikoina.
Seurakunnan on mentävä entistä enemmän sinne, missä ihmiset ovat. Tarvitaan hyvää yhteistyötä monien tahojen kanssa ja vapaaehtoisten ottamista nykyistä enemmän mukaan työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Heidät tulee myös varustaa palvelemaan ja kantamaan toisten kuormia. Pienryhmien perustamiseen kannattaisi kannustaa ja kouluttaa seurakuntalaisia niiden ohjaajiksi. 
Käytännössä hyvä sanoma näkyy esimerkiksi silloin, kun seurakunta kohtaa eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä aidosti ja lämpimästi tuoden samalla sanomaa Jumalan armosta ja rakkaudesta heidän luokseen. Se voi tapahtua kastejuhlissa, rippikoulussa, häissä tai hautajaisissa, perhekerhossa, raamattupiirissä, hartaushetkessä sairaalassa tai työpaikalla, oikeastaan missä vaan. Ihmisten tulisi saada mahdollisuus sielunhoitokeskusteluihin hyvin matalalla kynnyksellä. 
Hyvä sanoma Jeesuksesta merkitsee myös sitä, että seurakunta antaa käytännöllistä ja henkistä apua hädänalaisille. Etsivää diakoniatyötä tulee lisätä. Seurakunnan on pidettävä huolta siitä, että ne tuhannet ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää tietokonetta ja etäyhteyksiä, eivät jää sivuun. Jokainen ihminen on tärkeä.
2. 
Työkeskus on suojeltu rakennus ja se pitää säästää tavalla tai toisella. Olisi mielekästä koota työalat kirkonmäelle ja luopua vuokratiloista. Kaikilta työaloilta tulee koota edustus työryhmään, joka miettii, minkälaisia ja miten varustettuja tiloja kukin työala tarvitsee. Kun tämä on tehty, on aika tarkastella, soveltuuko nykyinen työkeskus tilatarpeisiin. Selvitysten perusteella olemassa oleva työkeskus -rakennus on sisäilmaongelmiensa osalta korjattavissa terveelliseksi työskennellä. Jos kuitenkin nähdään, että nykyinen työkeskus ei enää palvele nykyisiä tarpeita/käyttötarkoitusta ja että kokonaan uusi rakennus palvelisi paremmin, niin puretaan vanha pois ja rakennetaan uutta. Seurakuntalaisten kannalta olisi hyvä, jos rakennuksessa olisi kokoontumistiloja myös pienryhmille.
3.
Päätöksentekijöillä tulee olla hyvä käsitys tämän päivän lasten ja nuorten elämäntilanteesta, haasteista, tarpeista ja peloista. Seurakunnan kasvatuksen työaloilla toimivat henkilöt, vanhemmat sekä lasten ja nuorten parissa toimivat luottamushenkilöt ovat asiantuntijoita, joita tulee kuunnella päätöksenteossa. Lapset kertovat itsekin innokkaasti toiveistaan. Tarvitaan myös arviota siitä, miten päätökset vaikuttavat lasten ja nuorten elämään. Vuodesta 2015 alkaen on seurakunnan päätöksiä tullut arvioida lapsen edun näkökulmasta (LAVA), mutta käytännössä päättäjien tulisi tässä asiassa tehdä parannusta.
Nuorilla tulee olla mahdollisuus päästä vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin. Tällainen vaikuttajaryhmä voisi esimerkiksi olla mukana suunnittelemassa nuorten tiloja, mikäli Betaniasta joudutaan luopumaan. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon Raamatun kehotus, jossa Jeesus muistuttaa oppilaitaan: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkääkä estäkö heitä.” Seurakunnan on tuettava vanhempia ja kummeja heidän antaessaan lapsille kristillistä kasvatusta.
4.
Vaikka avioliittolaki on yhteiskunnassamme muuttunut sukupuolineutraaliksi, kirkon oma opetus avioliitosta on sama kuin ennen. Hyvinkään seurakuntahan on osa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa, jonka ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Se koostuu hiippakunnissa ympäri Suomea vaaleilla valituista papeista ja maallikoista sekä piispoista, jotka yhdessä yrittävät etsiä tietä eteenpäin muuttuvassa maailmassa.
Kirkon elämää säätelee kirkkolaki ja -järjestys. Tämän mukaan ”Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.” Näin ollen tämä kysymys ei ole vain mielipideasia. Kirkoilla on Suomessa oikeus päättää omista oppiin liittyvistä kysymyksistä. Avioliittokäsityksen muuttamista on perusteellisesti käsitelty kirkolliskokouksessa ja toistuvasti on päädytty lopputulokseen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Tällä päätöksellä se ei myöskään riko mitään Suomen lakia. Kirkkovaltuustolla ja -neuvostolla ei ole valtuuksia päättää avioliittokäsityksen muuttamisesta, eikä seurakunnan tule toimia kirkolliskokouksen päätöksien vastaisesti.
5.
Meidän on pidettävä mielessä seurakunnan ydintehtävät, jotka on kirjattu Toimintalinjaus 2025:ssa, (ks
hyvinkaanseurakunta.fi), kun mietitään, mistä rahaa voidaan säästää.
Kiinteistöjä seurakunnalla on paljon ja niitä joudutaan karsimaan miettien kokonaisuutta. Tekeillä oleva kiinteistöstrategia ottaa tähän kantaa. Säästöjä voidaan saada laskemalla tilojen lämpötilaa. Pieniä tuloja saadaan vuokraamalla tiloja ulkopuolisille tahoille. 
Toimintakuluista palkat muodostavat suurimman osan ja siksi jokaista avoimeksi tulevaa tehtävää on edelleen tarkkaan harkittava. Voidaanko työt jakaa uudella tavalla? Mistä voidaan luopua? Meilläkin voisi lisätä vapaaehtoisten osuutta työntekijöiden rinnalla siinä, missä se on mahdollista, ja antaa seurakuntalaisten monipuoliselle osaamiselle tilaa. Kirkollisveroprosenttia ei haluta nostaa, mutta sitäkin seurakunnassa joudutaan varmasti tulevaisuudessa miettimään budjetinteon yhteydessä. Voisimme myös aktiivisesti kutsua ihmisiä liittymään seurakunnan jäseneksi.
 

Yhteinen tulevaisuus
1.
Arkikin voi olla pyhää. Kaupunkilaiset edistävät kristillistä sanomaa myös tekemällä omaa maallista työtään täydellä sydämellä. Iloitsemme kiireestä ja rauhasta, kaikista elämänvaiheista. Seurakunta kulkee niissä kaupunkilaisten rinnalla. Seurakunnan tehtävänä on kantaa sosiaalista vastuuta. Seurakunta elää hyvinkääläistenyhteistä arkea tekemällä diakoniatyötä, perheneuvontaa ja järjestämällä sururyhmiä. Hyvinkään seurakunnan toiminta on poikkeuksellisen laajaa – harva seurakunta huomioi erikseen esimerkiksi kehitysvammaisia kokonaan omana ryhmänään. Toimimme kaikkien kaupunkilaisten hyväksi kirkon jäsenkirjasta riippumatta.
2.
Työkeskuksen tulevaisuudesta on käynnissä selvitys. Rakennus saatetaan joutua rakentamaan lähes täysin uudelleen, jos se säilytetään. Myös kulttuurihistorialliset arvot säätelevät rakennuksen kohtaloa. Lopullinen päätös riippuu seurakunnan tarpeista ja taloustilanteesta. Ryhmämme ei vastusta rakennuksen purkamista, jos se osoittautuu parhaaksi ratkaisuksi. Oli seurakunnan toimitila sitten oma tai vuokrattu, pidämme tärkeänä, että tilat ovat ennen kaikkea esteettömät ja kaikkien ihmisryhmien saavutettavissa.
3.
Hyvinkäällä lasten ja nuorten huomioiminen toteutuu jo nyt todella hyvin. Seurakunnalla on ammattitaitoiset ja arvostetut työntekijät niin perhe-, varhaisnuoriso- kuin nuorisotyössäkin. Seurakunta on esimerkiksi Hyvinkään ainoa toimija, joka tarjoaa kerhoja alle 3-vuotiaille. Tärkeintä on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuulla päätöksenteon kohteita itseään. Yksi tapa tähän on nuorten vaikuttajaryhmät. Myös koko perhe voi antaa palautetta, jos perhe käy seurakunnan tapahtumissa.
4.
Enemmistö ryhmän jäsenistä kannattaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Ryhmässämme on kysymyksestä erilaisia mielipiteitä ja yksittäisten ehdokkaiden kannat voi tarkistaa seurakuntavaalikoneesta. Yhteinen tulevaisuus -ryhmälle on tärkeää vähentää vastakkainasettelua. Haluamme kohdata toisemme ihmisinä ja rakentaa yhteistä kirkkoa.
5.
Hyvinkään seurakunnan taloustilanne on heikentynyt ja verotulot todennäköisesti pienenevät tulevaisuudessa. Suurimmat menot ja siten säästökohteet ovat kiinteistö- ja henkilöstömenot.  Seurakunnan palveluita pitää kehittää ja järjestellä rohkeasti uudelleen. Rahan vähentyessä haluamme seurakunnan keskittyvän entistä enemmän seurakuntalaisten arjen tukemiseen. Haluamme pitää kiinni Hyvinkään seurakunnan omaleimaisista perinteistä ja tukea henkilökunnan jaksamista.
 

19.10.2022 15.22