Miten kirkko saadaan täyteen

Suomessa on ihmetelty kirkkojen autiutta. Kirkkoja on purettu ja suljettu vähäisen käytön, rakenne- ja ilmastointiongelmien takia. Tyhjä kirkon lämmittäminen on kallista varsinkin talvisin. Kytäjän yli 80-vuotias kyläkirkko täyttyi 2. heinäkuuta yli viimeisen istumapaikan. Meneillään oli 30 vuota sitten alkunsa saanut professori Reijo Pajamon järjestämä ja juontama yhteislaulutilaisuus.

Formaatti syntyi, kun Pajamo ja rovasti Tapio Turunen ideoivat kesäillalle tapahtumaa. Silloin Turunen suunnitteli puheet ja Pajamo valitsi laulettavat virret ja kesäiset laulut. Kansa lauloi ja viihtyi. Näin mentiin vuosikaudet vuodenaikojen ja teemojen mukaan. Välillä laulettiin yhdessä isänmaallisia ja kansanlauluja. Välillä kertailtiin kansakoulussa opittuja. Korona aiheutti tilaisuuksiin taukoa, mutta nyt taas laulatti. Pajamo juonsi ja oli esilaulaja, kanttori Taru Paasio säesti pianolla ja pastori Tomminen piti päätöshartauden.

Reijo Pajamolla on ilmiömäinen kyky kertoa laulettavien sävelten historiasta ja niiden vaikutuksesta maailman menoon. Jo joutui armas aika, vei meidät Gotlantiin laulun syntysijoille. Vanhasta virsikirjasta Pajamo kertoi tarinan Turun palosta. Siinä tuhoutui lähes koko kaupunki ja arvokas akatemiminen kirjasto. Seitsemisen sataa kirjaa säästyi palossa, kun ne olivat akatemian professoreilla kotilainassa.

Maammelaulukin laulettiin useina eri sovituksina tarinoilla höystettynä. Halk illan ruskon auerman kävi lento joutsenen. Muisteltiin miss soutaen tuulessa koivut sorjat soi ja käytiin Runebergin lähteellä Ruovedellä. Lopulta päästiin oksalle ylimmälle Harjulan seljänteen, kateseltiin Längelmäveden hopeista hohtelua ja Roineen armaisia aaltoja. Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan. Näinhän sen perinteisen kesäisen ikonin sanat olivat aikanaan Topelius ja Hannikainen toivoneet.

Risto Nihtilä