Kastejuhla eli ristiäiset

"Lapsi pieni tullessaan, iloa tuo maailmaan.." Kasteessa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Ristiäisissä eli kastejuhlassa kastetusta tulee kotiseurakuntansa jäsen ja osa maailmanlaajaa kirkkoa. Jokainen ihminen on ainutkertainen ja äärimmäisen arvokas. Kaste seuraa meitä läpi elämämme, se ei katoa. Elämän mittaisella matkalla se antaa uskoa, toivoa, lohdutusta ja ennen kaikkea Jumalan rakkautta.

Kasteen käytännön järjestelyt

• Yleensä lapsi kastetaan kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon yhteyteen jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen.

• Kaste toimitetaan kirkossa, kappelissa, seurakuntakodilla, kotona tai muussa juhlan luonteeseen sopivassa paikassa. Seurakunnalla on tiloja, joissa voi itse järjestää kastejuhlan tarjoilun (näistä tiloista ei peritä vuokraa) tai käyttää seurakunnan pitopalvelun palveluja.

• Kasteaika ja kastepaikka sovitaan seurakuntatoimiston kanssa (Hämeenkatu 16, p. 040 8050 205, hyvinkaansrk.virasto@evl.fi). Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu on avoinna ma-pe klo 9-12. Yhteydenotto kannattaa tehdä mahdollisimman pian lapsen syntymän jälkeen.

• Pappi ottaa teihin yhteyttä ennen kastejuhlaa. Keskustelussa papin kanssa käydään läpi ristiäisiin liittyviä asioita.

• Ristiäisissä vauvan juhla-asuna on kastemekko. Sen voi saada lainaksi seurakunnalta. Kotona pidettävään kastetilaisuuteen tarvitaan kastemalja kastevettä varten sekä pieni liina kastettavan lapsen pään kuivaamiseksi. Maljan voi asettaa pöydälle, jolle voi laittaa myös valkoisen pöytäliinan, kukkia, kynttilän ja Raamatun.

• Lapsen äidin nimellä ja osoitteella tullut digi- ja väestötietoviraston lomake annetaan kastavalle papille, joka toimittaa sen eteenpäin. Lapsen huoltajat täyttävät lomakkeesta kohdan: tiedot lapsen nimestä ja äidinkielestä. Lisäksi tarvitaan molempien huoltajien allekirjoitus. Lomakkeen yhteydessä kysytään myös kummien tiedot.

• Vähintään yksi kummi, joka on konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Kummina voi lisäksi olla sellaisen kristillisen kirkon jäsen, jossa lapsikaste on käytössä, esimerkiksi ortodoksinen tai katolinen kirkko. Ylärajaa kummien määrällä ei ole.

• Uusi etu- ja sukunimilaki antaa mahdollisuuden antaa lapselle jopa neljä etunimeä. Myös sukunimivaihtoehtoja on enemmän, ja vieraiden kulttuurien nimikäytännöt otetaan paremmin huomioon. Seurakunta ilmoittaa kastetun lapsen nimen digi- ja väestötietovirastoon. Seurakunnan tehtävä on varmistaa lapsen nimen lainmukaisuus. Lapsen nimiasia käydään papin kanssa läpi ennen kastetta. Jos vanhemmat aikovat antaa lapselleen jonkun “uuden” nimen, niin sitä on syytä lähteä selvittämään jo useampi viikko ennen kastejuhlaa. Tarpeen vaatiessa nimen lainmukaisuutta selvitetään nimilautakunnassa. Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa ja he haluavat antaa lapselle isän sukunimen, on päätöksen isyyden vahvistamisesta oltava ennen kastejuhlaa.

Kastettu saa kasteesta muistoksi kastetodistuksen. Samoin kummeille annetaan kummitodistukset kastetilaisuudessa. Viikon päästä kastejuhlasta nimi luetaan sunnuntain jumalanpalveluksessa, jolloin lapsen ja hänen perheensä puolesta rukoillaan. Kastetun perhe ja kummit ovat erityisen tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen.

Lisää kasteesta: https://www.kaste.fi/