Rukous

”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.” Psalmi 23:4

Pyhä ja ihmisiä rakastava Jumala. Sinä pidät huolen luoduistasi ja olet luvannut kuulla rukouksemme, pienimmätkin huokauksemme.

Rukoilemme kirkkomme, kansamme ja koko maailman puolesta. Rukoilemme niiden puolesta ja kanssa, joita epätietoisuus tulevasta ahdistaa. Anna luottamusta sinun huolenpitoosi.

Rukoilemme hoitotyötä tekevien puolesta. Anna heille viisautta ja voimaa sairaiden kohtaamiseen. Rukoilemme kaikkien sairaiden ja sairastuneiden puolesta.

Rohkaise meitä sanoin ja teoin viemään rakkautta eteenpäin ja kantamaan vastuuta toisistamme. Kiitos lähimmäisistä ja rinnalla kulkijoista. Kiitos ihmisistä, jotka rohkaisevat, tuovat toivoa ja valoa monin eri tavoin. Jumala, muistamme myös niitä, jotka pelkäävät, kärsivät yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. Siunaa niitä, jotka tällä hetkellä huokaavat taloudellisen ahdingon, työpaineiden tai muiden huolien alla. 

Taivaallinen Isä, annamme itsemme, toinen toisemme, koko elämämme sinun käsiisi. Kiitos armostasi ja rakkaudestasi. Anna meille toivoa, ohjaa ja varjele meitä. Jokaisena päivänä, jokaisena hetkenä - Sinä olet kanssamme. Jeesuksen nimessä, Aamen.
 

#Twaarna

Päivän evankeliumissa Jeesus vertaa itseään kanaemoon, joka pelastaa poikasensa tämän maailman Herodesten, kettujen hampailta. Kanaemo ei yritä pelastaa itseään, vaan poikasensa. Vaaran uhatessa se antaa varoitushuudon ja poikaset ryntäävät sen suojaan. Samalla tavalla toimii Jeesus. Hän oli luja ja vankkumaton pelastavassa rakkaudessaan. Hän asteli Jerusalemiin ja itsensä pelastamisen sijaan antoi ketun hampaiden lävistää itsensä ristinpuuhun.

Antti Kurkola, seurakuntapastori